tag:blogger.com,1999:blog-3993838392786021108.post7983183817991270393..comments2023-09-15T00:36:11.743-07:00Comments on .: Prisma Studio, D-vitamiini ja fyysinen suorityskykyAnssi Manninenhttp://www.blogger.com/profile/11487856361737554749noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-3993838392786021108.post-10469289513632316832010-05-26T10:31:31.539-07:002010-05-26T10:31:31.539-07:00Korjaus tuohon äsköiseen:
1. Ala heti ottaa D-vita...Korjaus tuohon äsköiseen:<br />1. Ala heti ottaa D-vitamiinia 100 mikroa päivässä.<br />2. Mittauta, jos mahdollista, 25OHD-arvosi. Jos se on alle 120, NOSTA ANNOS 125 MIKROON!<br />3. Pyri tasoon 120-175nmol<br />4. Mittauta arvo uudelleen puolen vuoden päästä, ja säädä annosta sen mukaan.<br /><br />Kun kyyneleet silmissä kirjoittaa tällaisille sivuille itsestään, ei voi välttyä painovirheiltä.<br />Tällaisia sivuja ja blogeja en vielä 2003 ainakaan minä nähnyt. Puhumattakaan, että olisin päässyt kirjoittamaan niille. Kiitos Anssi!Jormanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3993838392786021108.post-74957331174551131072010-05-26T10:10:14.358-07:002010-05-26T10:10:14.358-07:00Kiittelin ja kiroilin, kun katsoin tuon videon. Si...Kiittelin ja kiroilin, kun katsoin tuon videon. Simonen ja Paakkari ovat vihdoinkin Suomessa virallisen lääketieteen edustajia, jotka uskaltavat puhua järkevästi. Oma kertomukseni D-vitamiinista ja suorituskyvystä on tässä seuraavaksi. Toivottavasti antaa viitteitä siitä, mikä on oikea annostus ja oikeat viitearvot:Olen 59-vuotias, onnekas MS-diagnoosin vuonna 1997 saanut mies. Mielestäni erittäin onnekas siksi, että vuonna 2008 hölkkäsin kaksi maratonia. Tauti on siis kohdallani todella lievä.<br />Ensimmäisen kerran minulla epäiltiin demyelinoivaa sairautta (MS) vuoden 1977 keväällä tutkittaessa syytä alaraajojen puutumiseen, heikkouteen ja huimaukseeen.<br />Oireet kuitenkin häipyivät itsestään ja palasivat vasta huhtikuussa 1997, jolloin tuli näköhäiriö ja oikean jalan puutumisoireita. Magneettikuvassa aivoista löytyi ”MS-tautiin sopivia plakkeja, joiden perusteella varma MS-tautidiagnoosi voitiin tehdä”.<br />Tuntui kuin taivas olisi pudonnut. Olin tuossa välissä ehtinyt perustaa perheen, muuttaa Etelä-Suomesta Pohjanmaalle ja harrastaa kovan luokan kuntoilua (6 Kalevan kierrosta). Siitä montusta nouseminen kesti noin seitsemän vuotta. <br />Lopetin kuntoilun, koska kiellettiin ”rasittamasta itseään liikaa”. Jälleen kerran oireet kuin ihmeen kaupalla kuitenkin hävisivät itsestään eikä lääkitystä (jonkun aikaa Oxepamia lukuun ottamatta) tarvittu.<br />Vasta vuonna 2003 tuli seuraava relapsi kasvojen kolmoishermo-oireena.<br />Silloin olin jo oppinut etsimään tietoa Internetistä. Onnekseni myös osaan englantia ja saksaa.<br />Lukiessani varmaaan tuhansia sivuja kaikkea MS-tautiin liittyvää yhä useammin tulivat vastaan MS-tauti ja ympäristötekijät ja niistä lähinnä pohjoinen–etelä-akseli. Pohjoisessa (Pohjoismaat, Kanada, Amerikan pohjoisvaltiot, Fär-saaret, Suomen litteä Pohjanmaa) tautia on suhteessa muuhun väestöön paljon, etelän maissa vähemmän. Kun tähän vielä lisätään nykyaikainen sisälläolo, aloin ajatella samalla tavoin kuin monet tutkijat: auringon valon ja sen tuottaman D-vitamiinin täytyy olla yksi erittäin merkittävä tekijä MS-taudin puhkeamisessa.<br />Kelasin elämääni taaksepäin. Vauvana olin sairastanut riisitaudin. Olen syntynyt pimeässä marraskuussa. Olin aina ollut fyysisesti ja henkisesti parhaimmillani syksyllä, olipa kyse urheilusta tai opiskelusta. Silloin D-vitamiinia oli tankattu ilman paitaa uimarannalla ja ulkotöissä. Tautikohtaukset tulivat keväisin, kun D-vitamiinitasot olivat alimmillaan talven jälkeen.<br />Silloin päätin tehdä omin päin kokeilun. Vuoden 2003 lokakuussa mittautin — kiitos paikallisen viisaan terveyskeskuslääkärin — oman 25OHD arvoni. Se oli 62 nmol. Painan 70 kiloa. Aloin syödä D-vitamiinia 100 mikrogrammaa päivässä. Huhtikuussa 2004 arvo oli noussut 100 nmol:iin. Relapsit pysähtyivät toistaiseksi siihen. Söin D-vitamiinia talvella 100 mikroa päivässä ja kesällä 50 mikroa ja otin aurinkoa aina kun voin. Lokakuussa 2007 mittautin seurannan vuoksi 25OHD:ni. Se oli 87. Nostin annoksen 125 mikroon. Maaliskuussa 2008 arvo oli 172.<br />Huhtikuussa 2008 hölkkäsin 12 vuoden tauon jälkeen neljän ja puolen kuukauden harjoittelulla Maskun maratonin. Kiertäessäni Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen neljä kertaa hölkäten tiesin olevani todella onnekas!<br />Minulla on todettu lievä remittoiva-relapsoiva MS-tauti. Halusin jo silloin kertoa kohtalotovereilleni D-vitamiinista ja sen mahdollisista positiivisista vaikutuksista MS-taudin oireisiin. Omien kokemusteni ja kaiken sen jälkeen lukemani perusteella rohkaisen kaikkia MS-diagnoosin saaneita kokeilemaan seuraavaa:<br />1. Ala heti ottaa D-vitamiinia 100 mikroa päivässä. <br />2. Mittauta, jos mahdollista, 25OHD-arvosi. Jos se on alle 120, nosta annos 100 mikroon.<br />3. Pyri tasoon 120-175nmol<br />4. Mittauta arvo uudelleen puolen vuoden päästä, ja säädä annosta sen mukaan.<br />Rohkeutta taisteluusi!Jormanoreply@blogger.com