Iltalehden nettisivulla esiteltiin ravitsemusasiantuntijaksi itseään kutsuvan Tuija Pusan (Sydänliitto ry) terveydelle haitallista ravitsemuspropagandaa.
Toimittaja Elisa Rimaila kirjoitti Pusan innoittamana mm. seuraavasti:
Täytä puolet lautasesta tuoreilla tai keitetyillä kasviksilla, neljännes perunalla, tummalla pastalla tai riisillä ja viimeinen neljännes vähärasvaisella ja -suolaisella lihalla, kanalla,kalalla tai palkokasveilla.
Kova rasva kohottaa kolesterolia ja erityisesti pahan LDL-kolesterolin määrää, jota pehmeä rasva taas pienentää.
Pehmeitä rasvoja pitäisi nauttia kaksi ruokalusikallista päivässä. Enempi öljyllä lotraaminen muuttuu helposti läskiksi, mistä sydän ei tykkää.
Nykyään tiedetään, että LDL-kolesteroli on heikko sydänriskin ennustaja ja se voi koostua erilaisista määristä suuria partikkeleja tai pieniä tiheitä partikkeleja. Nämä pienet tiheät ovat terveydelle haitallisia. Kolesteroliarvoista paras sydänriskin ennustaja on HDL:n ja kokonaiskolesterolin suhde.
Tuija Pusa on joko täydellisen epätietoinen näistä asioista tai sitten hän jättää ne tahallaan kertomatta. Kumpikin vaihtoehto on asiantuntijaksi itseään kutsuvan tapauksessa hyvin huolestuttava.
Miksi Sydänliitto ja Tuija Pusa sitten perustavat propagandansa toisarvoiseen seikkaan?
Sydänliiton suosittelema vähärasvainen ja samalla runsaasti viljatuotteita ja perunaa sisältävä ruokavalio heikentää HDL:n ja kokonaiskolesterolin suhdetta, kolesteroliarvojen tärkeintä riskitekijää. Se heikentää samoin LDL-kolesterolin koostumusta (1).
Sydänliiton yritysyhteistyökumppaneina on useita lääketehtaita. Niille Pusan ja Sydänliiton propaganda merkitsee kassakoneiden kilinää, sillä niillä on tarjota pelkästään LDL-kolesterolin alentamiseen tarkoitettuja kolesterolilääkkeitä.
Pusan ohjeilla saatetaan hyvinkin saada Sydänliitolle lisää henkilöjäseniä.
Sydänpotilailla vähärasvainen ruokavalio saattaa lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä (2, 3).
Pusa suosittelee vähärasvaista lihaa ja rasvattomia maitotuotteita ja näiden lisäksi peräti 2 rkl lisättyä öljyä. Tämä malli äärimmilleen vietynä voi tarkoittaa sitä, että rasvan osuus ruokavaliossa jää 10-15 E% (prosenttia energiasta) tuntumaan. Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin sentään suosittelee rasvan saanniksi 25-35 E%.
Viime vuosina julkaistut laajat eri ruokavalioita vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kun rasvan osuus on suuri, sujuu painonhallinta tehokkaammin ja terveellisemmin.
Yritin ottaa Tuija Pusaan yhteyttä Iltalehden kirjoituksen johdosta. Hän ei ollut halukas perustelemaan tietojaan. Toimittaja Elisa Rimailan mielestä asiat täytyy pitää tarpeeksi selkeinä ja suomalaiset käyttävät liikaa rasvaa.
Lähteet:
1. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials
2. Low fat, low cholesterol diet in secondary prevention of coronary heart disease
3. Low-Fat Dietary Pattern and Risk of Cardiovascular Disease: The Women’s Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial
Lähde: Ravitsemus ja terveys -blogi
