Verkkokaupan tuotekategoriat

Manninen Nutraceuticals Oy:n tuotevalikoima kasvaa kiihtyvällä tahdilla, joten lajittelin tänään verkkokaupan kaikki tuotteet kategorioihin. Siirry verkkokauppaan napsauttamalla tästä.

Takinkääntöä ravitsemusrintamalla

Taas tuli ulos pätevä tutkimus, jossa Amerikan Sydänliiton (AHA) suosittelema vähärasvainen ja runsashiilarinen ruokavalio ei pärjännyt kovinkaan hyvin metabolisen syndrooman hoidossa. Tässä ei ollut mitään uuttaa. Sen sijaan täysin uutta oli AHA:n johtavan lipidiasiantuntijan Alice Lichtenstein takinkääntö:

"Lichtenstein explained that people with metabolic syndrome are glucose-intolerant, meaning they can't process blood sugar well. Low-fat, high-carbohydrate diets exacerbate this condition."

Toisen arvovaltaisen sydänjärjestön (ACC) johtaja esitti samansuuntaisia kommentteja:

"Dr. Alfred Bove, president of the American College of Cardiology was not surprised by the findings. "This sort of falls within the boundaries of what we used to call the Atkins diet, which was a high-lipid and low-carb diet. Normally this kind of diet suppresses appetite, improves diabetes," said "This diet looks like it does a good job of altering the negative metabolic effects of early diabetes or high carbohydrate stimulation," he said."

Toisin kuin AHA, ACC ei ole koskaan propagoinut mielivaltaisia ravitsemussuosituksia kiveen hakattuina totuuksina.

Vuonna 1963 kuuluisa geneetikko ja evoluutiobiologi J. B. S. Haldane kirjoitti, että uusien tieteellisten totuuksien hyväksyntä käy läpi seuraavat neljä vaihetta:

(i) This is worthless nonsense;
(ii) This is an interesting, but perverse, point of view;
(iii) This is true, but quite unimportant;
(iv) I always said so.

Pikainen infopläjäys CytoSport -uutuustuotteista

Kaikki CytoSport -uutuustuotteet on nyt lisätty verkkokauppaan, mutta tuoteinfoteksit ovat vielä engl.kielellä. Alla lyhykäiset tuote-esittelyt suomeksi.

Monster Milk
Huippulaadukas ja todella hyvänmakuinen ateriankorvike, joka soveltuu erinomaisesti nautittavaksi juuri ennen nukkumaan menoa. Sisältää erilaisia maitoproteiineja, laktoferriiniä, glutamiinipeptidejä, glutamiinia, leusiinia, valiinia, isoleusiinia, hyviä rasvoja (mm. auringonkukkaöljy, MCT, CLA jne.), puskuroitua kreatiinia (Kre-Alkalyn), entsyymisekoituksen (Aminogen), vitamiineja, mineraaleja jne. Laktoositon.

Monster Pump
Erittäin monipuolinen tehonlisääjä, joka sisältää mm. arginiinia, arginiini-alfa-ketoglutaraattia, sitrulliinia, asetyyli-L-karnitiinia, norvaliinia, magnesiumkreatiinikelaattia, puskuroitua kreatiinia (Kre-Alkalyn), alfa-polylaktaattia, vahamaista maissitärkkelystä (engl. waxy maize starch), glutamiinia, haaraketjuisia aminohappoja, kofeiinia, alfa-lipoiinihappoa jne.

Monster Amino
Hiilihydraatti-BCAA -sekoitus. Sisältää hiilihydraattien lähteenä pääasiassa vahamaista maissitärkkelystä. Lisätty myös entsyymisekoitus (Carbogen) ja B6-vitamiini.

Monster Maize
Sama tuote kuin Monster Amino, mutta ilman BCAA-aminohappoja ja B6-vitamiinia.

Monster is here and there is nowhere to hide!

CytoSport -kuorma ajettiin juuri varastolle eli noutomyymälä on nyt pullollaan CytoSportin tuotteita (pääasiassa uutta Monster -tuotesarjaa). Myös ilmaisnäytteitä jaossa roppakaupalla. Käy hakemassa omat pois. Lisään tuotteet pikapuolin myös verkkokauppaan.

(CytoSport -tuotteita päivitetään parhaillaan verkko-kauppaan. Yllä näkyvästä linkistä pääset suoraan tutustumaan tuotteisiin)

Makean odottaminen lisää lihasten sokerinkulutusta

Makean suupalan odottaminen voi lisätä sokerin kulutusta lihaksissa, osoittaa hiirillä ja rotilla tehty japanilaistutkimus. Signaali välittyy aivoissa olevan hypotalamus-tumakkeen tiettyjen neuronien kautta ja välittävänä aineena toimii näiden neuroneiden tuottama oreksiini-molekyyli. Oreksiinineuroneiden tiedetään aktivoituvan esimerkiksi paastoamisen yhteydessä, jolloin luonnollinen reaktio on lähteä etsimään ruokaa. Nämä neuronit osallistuvat myös muunlaiseen palkkion tai mielihyvän etsimiseen ja jopa hereillä pysymiseen.

Elimistö sääntelee tarkkaan energian kulutusta ja syömistä. Säätely tapahtuu aivoissa ja keskeinen elin hypotalamus. Sinne tulevat tiedot esimerkiksi veren sokeritasosta ja energian kulutuksesta ja sieltä lähtevät signaalit, jotka ohjaavat toimintaa, esimerkiksi valmistautumista ruuan hankintaan.

Ns. luurankolihakset ovat sekä sokerin eli glukoosin että rasvahappojen keskeinen käyttöpaikka ja hypotalamus säätelee myös niiden glukoosiaineenvaihduntaa. Glukoosin muuttamiseen energiaksi lihassoluissa tarvitaan haiman tuottamaa insuliinia. Kakkostyypin diabeteksessa lihasten kyky käyttää insuliinia on heikentynyt eli niiden insuliiniherkkyys laskee. Myös tässä prosessissa hypotalamus on osallisena.

Koe-eläiminä oli hiiriä ja rottia, joista osa oli geenimuunneltuja ja vertailuryhmänä oli normaaleja hiiriä ja rottia. Niiden aivoihin ruiskutettiin oreksiinia hypotalamuksen tiettyyn osaan. Normaalihiirillä se nosti lihasten glukoosin kulutusta noin tunnissa ja taso pysyi korkealla, kunnes neljän tunnin kuluttua lähtötasolle. Veren sokeritaso ei muuttunut joten kiihtynyt kulutus kompensoitui nopeutuneella glukoosin tuotolla. Tavallisessa rasvakudoksessa eli ns. valkoisissa rasvasoluissa oreksiini ei vaikuttanut glukoosin kulutukseen.

Geenimuunnelluilla hiirillä ns. sympaattisen hermoston reseptorit olivat toimimattomia ja niillä oreksiiniruiske ei vaikuttanut sokerinkulutukseen mitenkään. Signaali hypotalamuksesta välittyy siis ilmeisesti sympaattisen hermoston kautta.

Kokeen toisessa osassa hiiret opetettiin ensin odottamaan herkulliseksi koettua makeaa pisaraa. Sen tuotti joko normaali sokeri tai makealta maistuva, mutta energeettisesti nollan arvoinen sakariini. Muutamassa päivässä ne ehdollistuivat makean pisaran saamiseen. Tämä näkyi myös niiden aivoissa: hypotalamuksen oreksiinineuronit aktivoituivat ja sympaattisen hermoston kautta lihakseen välittyi signaali, joka nosti glukoosin kulutusta niissä.

Sen jälkeen hiiriin ruiskutettiin joko oreksiinin reseptorin toiminnan estävää yhdistettä tai lumeaineena käytettyä suolaliuosta. Makean pisaran odottaminen nosti glukoosin erittymistä vereen. Ne joilla oreksiinin vaikutus oli estetty, veren sokeritaso nousi koska glukoosin kulutus lihaksissa ei kiihtynyt. Vertailuhiirillä lihasten kiihtynyt sokerin kulutus piti tason ennallaan.

Ihmisillä perusmekanismi hypotalamuksen oreksiinineuroneiden ja lihasten sokerin kulutuksen osalta toimii todennäköisesti samalla tavalla kuin koe-eläiminä olleilla jyrsijöillä. Ihmisten mutkikkaampi kulttuuri muuttaa todennäköisesti kokemustamme siten että sokeripisaran sijasta saman vaikutuksen saa aikaan vaikkapa herkullisen ruuan odottaminen.

Tutkijat pohtivat voisiko tästä olla hyötyä suoritukseen valmistautuvalle urheilijalle. Kilpailun jälkeen odottavan herkullisen aterian kuvitteleminen voisi nostaa sokerinkulutusta lihaksissa ja antaa enemmän voimaa.

(YLE tiede, Cell Metabolism)

Inbody-kysely

Huomenna päätämme Inbody 720 -laitteen hankinnasta. Tämä vekotin kertoo kaiken mahdollisen kehon-koostumuksesta ja edustaa tuotekategoriansa ehdotonta huippua. Varjopuolena on hinta. Laite nimittäin maksaa saman verran kuin uusi henkilöauto. Niinpä laitoin blogin oikeaan yläkulmaan kyselyn potentiaalisista asiakkaista. Kunnon bisnestä tällä laitteella ei voi tehdä, mutta kunhan pääsisi edes suurinpiirtein omilleen. Laitetta tullaan toki käyttämään myös tuotekehityksessä.

Porsaita äidin (tai THL:n) oomme kaikki

THL (ent. KTL) usein käyttää lausetta "johtavien asiantuntijoiden mukaan" tai jotain vastaava "yleispätevää" argumenttia puolustaessaan suosituksiaan tai toimen-piteitään. Viimeisimpänä kiistanaiheena on ollut THL:n puffaama massarokotuskampanja sikainfluessaa vastaan. En ota asiaa mitään kantaa, kun en ole tässä asiassa minkäänlainen asiantuntija, mutta laitan alle ajatuksia herättävän lainauksen:

"Kannatan lämpimästi, että riskiryhmät rokotetaan ja vieläpä kahteen kertaan. Virus muuttaa kuitenkin koko ajan muotoaan, joten ei tiedetä, kuinka hyvin rokote suojaa taudilta. Tilanne olisi lailla erilainen, jos tauti olisi vakava. Nyt liipaisimen ei tarvitsisi olla kovin herkässä. Taudin lievyys ja massarokotuksen potentiaaliset haitat eivät ole balanssissa." - Helsingin yliopiston infektiotautiopin professori Heikki Peltola Suomen Lääkärilehdessä.

Samansuuntaisia ajatuksia esitti infektiotautiopin professori Olli Ruuskanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta Helsingin Sanomien mielipideosastolla 26. elokuuta.