"Harva asia on lääke- ja ravitsemustieteessä niin selvä kuin tämä. Tyydyttynyt rasva on monella tavalla haitallista."
--Pekka Puska, THL:n pääjohtaja 2009
Postiluukku kolahti aamulla (16.1.2010). Lääketieteen tohtori ja arvostettu rasvatutkija Ronald M Krauss lähetti minulle uusimman metatutkimuksen, jossa oli arvioitu aiheuttavatko tyydyttyneet rasvat sydän- ja verisuonitauteja. Tutkimus on julkaistu erittäin arvostetussa tiedelehdessä, American Journal of Clinical Nutrition. Tulos on häkellyttävän selvä:
Tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta millään tavalla sepelvaltimotautiin, sydänhalvaukseen tai sydän- ja verisuonitautiin!
Vuosikymmenien aikana harjoitettu eläinrasvojen demonisointi on ollut aivan turhaa. Sydämet eivät pysähtele, verisuonet eivät mene tukkoon ja sydän- ja aivohalvauksia ei tapahdu jos syö voita, sianrasvaa tai nauttii kookosöljyä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (entinen Kansanterveyslaitos) on linjaukselleen uskollisesti väittänyt, että eläinrasvoja pitää välttää. Kaikki eivät ole uskoneet vaan syödä rouskuttaneet rasvaisia pihvejä, panneet paksuja kerroksia voita ruisleipänsä päälle ja nauttineet kylmäpuristetun kookosöljyn ihanuudesta.
Se on loppu nyt! Suomalaisille ei enää saa valehdella, että eläinrasvat ovat vaarallisia. Jos joku haluaa tyydyttää nälkänsä tyydyttyneitä rasvoja nauttien, annettakoon hänen tehdä se rauhassa. Sydänsairauksia aiheuttavat ennen kaikkea tupakointi, stressi, vähäinen liikunta ja vähäiset vihannesannokset.
Yhteys tyydyttyneiden rasvojen ja sydäntapahtumien välillä puuttuu. Jos jokin yhteys mahdollisesti on olemassa, niin pikemminkin näyttää siltä, että mitä enemmän nautitaan tyydyttyneitä rasvahappoja, sitä paremmin sydän voi.
Kun joku suomalaistutkija seuraavan kerran luettelee ulkomuistista vanhoja mantroja siitä miten rasva tukkii suonet ja miten voi pitäisi vaihtaa margariiniin, niin näyttäkää hänelle vaikkapa tämä Kraussin työryhmän meta-analyysi ja pyytäkää häntä arvioimaan mantrojaan sen valossa. Jos hän vähänkin aikoo säilyttää uskottavuutensa, niin hän ottaa tämän paperin vakavasti.
Lähde: Patty W Siri-Tarino, Qi Sun, Frank B Hu, and Ronald M Krauss. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. AJCN. First published ahead of print January 13, 2010 as doi: 10.3945/ajcn.2009.27725
Lähde: Christer Sundqvist
A.M.:n kommentti:
Otagon yliopiston ravitsemustieteilijät päätyivät samaan lopputulokseen viime vuonna julkaistussa meta-analyysissä. Heidän analyysissä oli mukana myös kontrolloidut kliiniset tutkimukset. Lue kokotekstiartikkeli maksutta napsauttamalla tästä. Nyt rupeaa "rasvalaiva" vaihtamaan ihan tosissaan kurssiaan. Tyydyttyneen rasvan demonisointi ja suoranainen valehtelu saa luvan loppua!
On kuitenkin näyttöö siitä, että tyydyttyneen rasvan osittainen korvaaminen tyydyttämättömällä rasvalla vaikuttaa edullisesti eräisiin terveysindikaattoreihin (kts esim. Nunn ym. 2009). Tämä vaikutus johtunee mitä ilmeisemmin tyydyttymättömän rasvan edullisista vaikutuksista, eikä tyydyttyneen rasvan haitallisista vaikutuksista.
PS. Myös elintarviketieteilijä Juuso Reinikainen uutisoi AJCN -meta-analyyistä blogissaan.
26 kommenttia:
Jepjep... Tottahan se on, että lääketieteelliset totuudet ovat muuttuneet ajan ikään ja kaikkinensa työn pitäsi perustua laadukaisiin tutkimuksiin sekä molekyylitason ymmärrykseen patogeenisita prosesseista.
Ihan kommenttina noihin rasvoihin, jutun kovat rasvahapot ovat eri asia kuin kolesteroli. Eli kova rasva yksin on väärä objekti tarkasteluun.
Asian voi yksinkertaistaa niinkin, että tasalämpöinen nisäkäs pärjää jäykällä - tyydyttyneellä - rasvalla kun taas kylmäalttiit alemmat lajit kuten kylmien vesien kalat tms. kangistuisivat sikäli kun rasvakoostumus olisi ihmismäinen. Voitte vapaasti havannoida laittamalla pullon oliiviöljyä tai voipaketin +10C asteeseen ja arvioida rasvan sujuvuutta.
Joka tapauksessa kyseisten kovien rasvojen lähteiden ongelma on juuri niiden sisältämä LDL/VLDL kolesteroli, sen taipumus tarttua suonen seinään ja aiheuttaa plakkiintumista, inflamaatiota ja suonen ahtaumaa. Kova ja kupera plakki on kookkaanakin yleensä suht hyvin siedetty, mutta puolipehmeä, inflamatorinen ja repeämisaltis vastaava yllättää usein ilman ennakkovaroistusta aiheuttaen esiintymispaikastaan riippuen joka tapaukseesa ei-toivotun iskeemisen tapahtuman. Plakin viedessä <50% suonen luumenista ei virtausdynamiikassa vielä tapahdu oleellista muutosta.
Kun tähän maligniin kolesterolityyppiin yhdistetään tupakointi, kohonnut verenpaine ja kasa steroideja, on hypertrofinen sydänlihas mitä mainioin objekti tällaiselle äkilliselle päätetapahtumalle.
Muistuttaisin vielä, että tovi sitten BMJ (BMJ 2001;322:460-463 ( 24 February )) meni halpaan ja päästi läpi täydeksi fuulaksi osoittautuneen rokote-autismijutun.
Kaikki uusi tieto on tervetullutta ja samoin sen oikeellisuuden kriittinen pohdinta. Toveri Mannisella on varmasti käsitys tuon amerikkalaisen julkaisun impact factorista, lienee kuitenkin desimaaleja BMJ:stä...
"Joka tapauksessa kyseisten kovien rasvojen lähteiden ongelma on juuri niiden sisältämä LDL/VLDL kolesteroli"
Eihän sulla ole mitään hajua mistä puhut. Opettele ensin perusterminologia.
PS. AJCN:n impact on 6,7 ja BMJ:n muistaakseni hieman rapiat 12. AJCN on ravitsemusasiassa selvästi arvostetumpi.
"Joka tapauksessa kyseisten kovien rasvojen lähteiden ongelma on juuri niiden sisältämä LDL/VLDL kolesteroli"
Siis LDL eli low-density lipoprotein ja VLDL eli very low-density lipoprotein ovat veressä olevia lipoproteiineja, jotka kuljettavat tavaraa verenkierrossa. Niitä EI saada ravinnosta.
Sain tällaisen kommentin eräältä hyvin arvostetulta suomalaiselta ravitsemustutkijalta. Hänen mielestään Kraussin paperi ei heilauta hänen ajatusmaailmaansa. Istuessaan erilaisissa komiteoissa hän tulee edelleen painamaan punaista STOP-merkkiä ravintorasvoille, eli hän on hitsannut siihen laivan ruoriin kiinni useita metalliputkia. Käännä nyt sitten laivaa?
Hei,
Eiköhän tämä asia ole jo loppuun kaluttu ja näyttö tieteellisesti niin aukoton kuin mahdollista.
Ystävällisin terveisin
X.X
Mainitaan nyt vielä, että VLDL:ää nostaa lähinnä runsas sokerin/tärkkelyksen syönti ja alkoholi. VLDL on pääasiassa triglyseridiä.
"Eiköhän tämä asia ole jo loppuun kaluttu ja näyttö tieteellisesti niin aukoton kuin mahdollista."
Jos "näyttö" on aukotonta niin miksi tutkimustulokset ovat niin ristiriitaisia? Kyseisessä henkilöllä ei ole mitään hajua todellisesta tieteeestä. Tieteelliset faktat eivät synny konsensusten tai äänestysten pohjalta, vaan näytön (datan) pohjalta.
Tavoittelen tässä kommentoinnissa asialinjaa, toivoisin Manniselta samaa. Tässä on tarpeeton palata rasvahappojen ja rakennekaavoihin ja kolesterolin ihmeelliseen biosynteesiin - se siitä.
Edelleen - ravinnon sisältämän valmiin kolesterolin määrä ja laatu vaihtelee; miltei silkkaa kovaa rasvaa oleva kookosöljy on käsittääkseni kolesterolivapaa kun taas keltuainen lienee toista ääripäätä. Lihassa sitä tulee jonkin verta samoin kuin maitovalmisteissa.
Se mitä maksasi tekee ravinnon mukana kulkeville rasvahapoille ja paljonko päätyy kolesteroliraaka-aineeksi ja edellään LD-päähän, on sitten asia erikseen.
Voi olla, että sopivassa aineistossa kovat rasvat saadaan näyttämään neutraaleilta vaskulaaritapahtumia ajatellen mutta mikään tutkimus ei käsittääksein puolla niiden käyttöä juuri päätetapahtumien valossa. Ei tuo impact huono ole, desimaaleina vs BMJ 0,56.
"Siis LDL eli low-density lipoprotein ja VLDL eli very low-density lipoprotein ovat veressä olevia lipoproteiineja, jotka kuljettavat tavaraa verenkierrossa. Niitä EI saada ravinnosta."
Valtaosa kolesterolista tulee enterohepaattista reittiä, osa kuintekin ravinnon mukana.
Käytät hienoa terminologiaa mutta en todellisuudessa tiedä näistä asioista mitään.
"Valtaosa kolesterolista tulee enterohepaattista reittiä, osa kuintekin ravinnon mukana."
Niin, mutta ruoassa on vain YHDENLAISTA kolesterolia.
Siis piti lukea "et tiedä"...
Olit ilmeisesti ymmärtänyt myös käsitteen "enterohepaattinen kierto" väärin. Siis tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että ensin ruoan sisältämä kolesteroli (jota on vain yhdenlaista, ei siis LDL:ää, HDL:ää jne). imeytyy suolesta ja myöhemmin se voi palata maksasta takaisin suoleen jne.
http://care.diabetesjournals.org/content/33/1/43.abstract
Menee rasvojen sivu mutta mielenkiintoinen kannanotto imact factorilla 7,4.
Iskikö sensuuri edelliseen komenttiin??
Enterohepaattinen kierto, rasvahappojen, kolesterolin imeytyminen, synteesi ja kuljetus sekä terminologia on sikäli selvää ettei tähän ole syytä palata. Ihmettelen vain etteikö kantajan, kolesterolin, ja aiemman näytön mukaan ikävän kyytiläisen, tyydyttyneen rasvahapon, samanaikainen tarjoilu ole jokseenkin otollinen tapa sattaa valtimoiden seiniin ei-toivottuja kertymiä.
Oliko jutussa arvioitu muita kuin sydäntapahtumia? Laita artikkeli katsottavaksi - mielenkiinto on ihan vilpitön enkä tavoittele mitään pään aukomista puolin enkä toisin vaan keskustelua kansanataloudellisesti merkittävänä pidetystä varsin fundamentaalisesta asiasta. Jutun voit laittaa olli-pekka.koukkari@kainuu.fi
Oislihan se kamalaa jos asiat joita on opiskellut ja sitten totena toitottanut olisikin pelkkaa tuubaa.
Olli Koukkari kirjoitti: "kovien rasvojen lähteiden ongelma on juuri niiden sisältämä LDL/VLDL kolesteroli"
En laisinkaan ymmärrä tätä. LDL ja VLDL ovat proteiineja, jotka muodostuvat pääsääntöisesti maksassa, ne eivät imeydy suoraan ruokavaliosta. Toki ruokavalio vaikuttaa epäsuorasti maksan toimintaan, mutta niin, että LDL:ää nostaa (tai vielä selkeämmin: LDL-HDL-suhdetta heikentää) nimenomaan nopea hiilihydraattikuorma, erityisesti sokeri ja fruktoosi, eivät niinkään ravintorasvat.
Vai tarkoitatko, että kovien rasvojen ongelma on niissä oleva kolesteroli? Muistaakseni rasvahypoteesin isä Ancel Keyskin totesi ykskantaan, että ravinnon kolesterolilla ei ole mitään tekemistä SV-tautien kanssa.
Koukkari kikkailee lääketieteellisessä kielellä muttei ymmärrä höykäsenpöläystä näistä asioista. Ruoasta LDL- ja VLDL-kolsterolia? LOL! :D Ruoassa o vain ja ainostaan yhtä kolsterolia.
"En laisinkaan ymmärrä tätä. LDL ja VLDL ovat proteiineja, jotka muodostuvat pääsääntöisesti maksassa, ne eivät imeydy suoraan ruokavaliosta."
Onhan noissa proteiiniakin, aivan oikein - ja vieläpä maksassa tehtyjä. Mutta huomattava osa triglyjä, jotka koostuva ravinnosta imeytyneistä ja maksan syntetoimista rasvahapoista.
Kovan rasvan nauttimisen tiedetään vaikuttavan epäedullisesti veren rasva-arvoihin (triglyihin) kun taas n-3-rasvahappot laskevat triglytasoja. Tässä yhteydessä jätetään nyt muut ravintoaineet tarkastelun ulkopuolelle ja puhutaan rasvoista.
"Koukkari kikkailee lääketieteellisessä kielellä muttei ymmärrä höykäsenpöläystä näistä asioista. Ruoasta LDL- ja VLDL-kolsterolia? LOL! :D Ruoassa o vain ja ainostaan yhtä kolsterolia."
Persoona "anonyymi" takertui lillukoihin eikä nähnyt puita metsältä. Keskeinen viesti asiassa on se, että ravinnon sisältämän rasvan koostumus aivan keskeisesti vaikuttaa veren rasva-arvoihin joilla on selkeä ja kiistaton yhteys veren kolesteroliarvoihin ja -profiiliin ja tällä edelleen kiistaton yhteys arterioskleroosiin.
Laittakaapas se tutkimus sähköpostiini, niin päästään keskustelemaan asiasta tarkemmin.
Tuo Mannisen suomentama tiivistelmä "demonisointi" ja "suoranainen valehtelu" ovat kovin kärkeviä termejä referoitaessa referoijan mukaan arvovaltaista tieteellistä julkaisua. On aivan varma, että tutkimusta tullaan referoimaan ja kommentoimaan kotimaassamme muidenkin toimesta ja luultavasti asiapitoisemmalla linjalla.
Ihmettelen vain, että mikä tämän populistisen denialismin manifestaation motiivi oikein on? On jokseenkin ilmeistä, ettei millään tutkimusinstanssilla ole resursseja suorittaa aukotonta elinaikaista seurantaa tuhansien ihmisten populatiolle "objektiivisen" tiedon saamiseksi.
Kuten jo aiemmin totesin, tutkimuksiin, meta-anelyyseihin ym sisältyy omat sudenkuoppansa. Vielä kun otetaan huomioon tutkimusreferaatin tyylilaji, päädytään kovin etäälle oleellisimmasta - miten tähän tulokseen on päädytty, mitkä ovat sen virhelähteet ja sovellettavuus. Ja onko referaatista unohtunut jotain oleellista...?
"Tuo Mannisen suomentama tiivistelmä "demonisointi" ja "suoranainen valehtelu" ovat kovin kärkeviä termejä referoitaessa referoijan mukaan arvovaltaista tieteellistä julkaisua"
Mitä se Koukkari taas höpisee?? Sulla nyt ei taas meinaa mennä mikään jakeluun - ei sitten millään. Siis en kritsoinut ko. tutkimusta, vaan vanhojen myyttien levittäjiä. Ko. AJCN:n tutkimuksessa on mukana maailman johtava lipidimetabolian asiantuntija Krauss (ja Amerikan sydänliiton ravitsemuskomitean perustaja) ja kuuluisa ravitsemusepidemiologi Frank Hu Harvardin ylipistosta.
"Kovan rasvan nauttimisen tiedetään vaikuttavan epäedullisesti veren rasva-arvoihin (triglyihin)"
Tyydyttyneen rasvan vaikutus triglyserideihin on olematon. Triglyseridipit. vaikuttaa pääasiassa ruokavalion hiilihydraattimäärä:
http://jn.nutrition.org/cgi/content/full/131/10/2772S
Anonyymejä esiintyy tässä keskustelussa aika monta. Minä kirjoitin "LDL ja VLDL ovat proteiineja", johon vastasit "Onhan noissa proteiiniakin ... Mutta huomattava osa triglyjä, jotka koostuva ravinnosta imeytyneistä ja maksan syntetoimista rasvahapoista."
Se on toki totta, että LDL-proteiineissa (samoin kuin HDL:ssäkin) on triglyseridejä rakennusosina (aivan kuten melkein kaikessa muussakin mitä ihmisruumiissa on), mutta ymmärränkö oikein, että väität LDL-proteiineja muodostuvan jotenkin suorassa suhteessa nimenomaan ravintorasvojen määrään?
Jätän muut "lillukanvarret" muiden kommentoitavaksi, huvittaisipa vain sanoa, että lillukoista kyllä näkee kuka on läksynsä tehnyt.
Mutta toisen anonyymin kommenttiin vastatessa kirjoitit "ravinnon sisältämän rasvan koostumus aivan keskeisesti vaikuttaa veren rasva-arvoihin joilla on selkeä ja kiistaton yhteys veren kolesteroliarvoihin ja -profiiliin ja tällä edelleen kiistaton yhteys arterioskleroosiin."
Kehittäisitkö selityksen mikä tuossa päättelyketjussa sitten sitten mättää kun pahaksi mainostettu tyydyttynyt rasva ei Kraussin (eikä Cochrane instituutinkaan) meta-analyysin mukaan aiheuta SV-tauteja?
Ihan turhaa sitä kolesteroli asiaa jauhaa nämä koukarit, koska joka tapauksessa, kun sitä ei ruuasta saa elimistö valmistaa sitä itse, koska ei tule ilman sitä toimeen.
rasvaa olen vetänyt 6 v pekonia, voita, kermaa, kookosöljyä jne jne ja kokonaiskol oli tippunut tämän seurauksena jo alle 5. Minua alkaa huolestuttamaan tuo, että kol. menee liian alas. Toisaalta sillä ei ole ihmisen elämässä merkitystä, koska suurempi merkitys on sillä mitä kokoa ovat.
Eikä puskat ja paskat sitä sano koskaan, että sydän -ja verisuonisairauteen vaikuttaa kymmenet muutkin tekijät kuin "kova rasva".
T: Jaakko
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.com/2010/01/tyydyttyneet-rasvat-eivat-ole.html
http://www.mtv3.fi/koti/ajankohtaista.shtml?1036552
Näitä pseudotieteellisiä alarmisteja riittää.. :) Täysin hatusta vedettu toi luku tossa jutussa.
Mr Kolvekar's comments were issued by KTB, a public relations company that works for Unilever, the maker of Flora margarine.
toi sydänkirurgin tokaisu oli mrgariiniyhtin maksama mainos
Meta-analyysin tekijä Krauss on myös LDL-kolesterolin alapartikkelien johtava tutkija ja on sitä mieltä, että pienet tiheät LDL-partikkelit ovat vaarallisempia kuin suuret ja vähemmän tiheät. Hänen tiiminsä on jopa kehittänyt testejä, joilla eritellä noita partikkelikokoja. Monet artikkeleista ovat open sourcea, kannattaa googlata.
Tyydyttynyt rasva lisää LDL-labra-arvoa (ainakin lyhyessä juoksussa), mutta yleensä niitä suurempia LDL-palleroita, siinä missä pieniä LDL-palleroita lisäävät... ravinnon hiilihydraatit. Tyydyttyneet rasvat myös usein nostavat HDL:ää, mikä on suojaavaa. Jopa HDL:ssä on neutraalimpia ja suojaavampia partikkeleita, joihin voidaan vaikuttaa ruokavaliolla.
Tästä eteenpäin menee hikiseksi, koska kolesterolin täytyy hapettua jotta makrofaagi voi nielaista sen, mikä johtaa valtimoiden sisäpinnan paakkuuntumiseen. Eli kun palaamme tähän yksinkertaiseen Friedewaldin kaavalla laskettuun kolesteroliarvoon jota yhä käytetään vähän joka paikassa, emme oikeastaan tiedä siitä minkä *laatuista* kolesterolimme on.
HDL:n suhde kokonaiskoleen taitaa olla vahvin korreloija sydänongelmien kanssa näistä kolemäärityksistä, mutta muitakin ihan hyviä itsenäisiä mittareita on o tiedossa, joista yksi on vaikkapa D-vitamiinitaso. Verisolujen rasvahappomääritys on vielä parempi. Molemmat kalliita ja yhä harvinaisia, joten näillä nykytesteillä mennään. Vaikka niiden ennustusvoima olisikin kovin rajallinen.
Statiinit voivat jopa blokata ruokavaliomuutosten aikaan saamia kolesterolikoostumuksen suotuisia muutoksia, joten eiköhän tämä lisää uskoa siihen että statiinit toimivat vähän muuta(kin) reittiä kuin "alentamalla LDL-kolesterolia". En tiedä miten olkinukke tuo enää on, mutta tulipahan sanottua.
Tyydyttyneiden rasvojen "korvaaminen" tyydyttymättömillä on mielenkiintoinen argumentti, koska jos tyydyttyneet ovat niin neutraaleja, eikö niitä ole sama syödä kumminkin ja siihen päälle niitä monityydyttymättömiä ? On myös näyttöä, ettei Omega 6:sten lisäämistä välttämättä tarvita, kunhan huolehditaan Omega kolmosten riittävästä saannista.
On myös tutkimuksia (mm. Mozaffarian et al) joissa suurempi tyydyttyneiden rasvojen saanti ja pienempi tyydyttymättömien Omega kuutosten saanti on laajentanut valtimoita - kunhan hiilareja on vähennetty samalla. Edes röökaaminen ei kyseisessä tutkimuksessa assosioitunut läpimitan pienenmiseen, vaikka röökaajat myös söivät eniten tyydyttyneitä.
Tai ehkä juuri siksi. ^^
Jo 90-luvun alun kliinisissä laboratoriokäsikirjoissa lukee yksiselitteisesti, että ravinnon runsas hiilihydraattipitoisuus nostaa triglyseridejä. Siinä tulkintaosiossa tämä jo silloin luki yhtenä selityksenä yli viiterajojen nousseille triglyille. Ravinnon rasvoja ei siinä mainittu.
Tämä ikäänkuin kuriositeettina...
Lähetä kommentti