Hae tästä blogista

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

The Diet Argument

By Uffe Ravnskov, M.D., Ph.D. [Teksti on lainattu kirjoittajan luvalla tekeillä olevan kirjan johdantoluvusta]

"Let me take you down, ’cause I'm going to Strawberry Fields, nothing is real and nothing to get hung about Strawberry Fields forever."
Lennon/McCarthy


Saturated fat is the type of fat that dominates in animal food such as eggs, cream, meat and cheese and it is also abundant in palm oil and coconut oil. Today, too much saturated fat is considered just as dangerous to our arteries as are the greasy food leftovers destined for the sewer of our kitchen sink, but where is the evidence? For several years sceptical scientists including myself have asked the experts on the Swedish National Food Administration after the scientific studies that allow them to warn against saturated fat. Their usual answer have been that “there are thousands of such studies”, or they refer to the WHO guidelines,1 said to have been written by the world’s greatest experts.
The main argument in that document is that saturated fat raises cholesterol, but high cholesterol is not a disease. What we want to know is if we are shortening our life or running a greater risk of suffering with a heart attack or a stroke, by eating too much saturated fat. To claim that it raises cholesterol is not enough; this is what scientists call a surrogate outcome. The proposition that high cholesterol is a risk factor for having a heart attack is only a hypothesis, and as I shall tell you later in this book, all the evidence shows that the proposition is plainly wrong. In fact, it is advantageous to have high cholesterol. For instance, more than twenty studies have shown that elderly people, with high cholesterol, live longer than elderly people with low cholesterol. The reader may disbelieve me and I can understand that, especially after everything we have been told about dangerous cholesterol, but it is true.
Recently the Swedish Food Administration published a list of 72 studies that they claimed were in support of their warnings against saturated fat. Together with eleven colleagues I scrutinized the list and what we found was that only two of them were in support.
Eleven studies did not concern saturated fat at all.
Sixteen studies were about saturated fat, but were not in support.
Three reviews had ignored all contradictory studies.
Eleven studies gave partially or doubtful support.
Eight studies concerned reviews of experiments where the treatment included not only a “healthy” diet, but also weight reduction, smoking cessation and physical exercise. So how did they know whether the small effect was due to less saturated fat or to something else? Furthermore, all of them had excluded trials with a negative outcome.
Twenty-one studies were about surrogate outcomes. In most of them the authors claimed that saturated fat raises cholesterol. But again, high cholesterol is not a disease.
Twelve studies were listed because they had shown that people on a diet which included a high proportion of saturated fat and little in the way of carbohydrates, reacted more slowly to insulin than normally. From that observation, the authors claimed that saturated fat causes diabetes. It is a normal reaction however, that if you cut the intake of carbohydrates radically, your metabolism is changed to spare blood glucose. Saturated fat does not produce diabetes. More than a dozen experiments have shown that the best cure for people with type 2 diabetes is a diet with much saturated fat and little carbohydrates. In a few days their blood sugar normalises and many of the patients are able to stop their medication.2 Another contradiction is, that for many years the consumption of saturated fat has decreased in many countries, while during the same time period we have seen a steady increase in the incidence of type 2 diabetes
To their honour the Food Administration published another list with eight studies which they said contradicted their warnings. However, that list was incomplete, to put it mildly.
Why didn’t they include the many studies of the Masai people who have the lowest cholesterol ever measured in healthy people, although more than sixty percent of the calories in their food are derived from saturated fat3
Why didn´t they mention that cholesterol in people who gorge on saturated fat on average is not higher than those who avoid it as if it was poison?4
Why didn’t they mention the more than thirty studies, which had shown that patients who had suffered a myocardial infarction or a stroke had NOT eaten more saturated fat than healthy individuals.4
Why didn’t they mention the nine studies which had shown that patients who had suffered a stroke hade eaten less saturated fat than healthy individuals?5
Why didn’t they mention any of the many unsuccessful dietary trials? If a high intake of saturated fat causes heart disease, a reduction of the intake should of course lower the risk. Until 1997 nine such trials had been published and when all the results were put together in a so-called meta-analysis, no reduction of saturated fat in the diet was seen to have any effect whatsoever. In a few of the trials fewer died from myocardial infarction, but in just as many mortality increased.4,6
Why is saturated fat still seen as a menace to health today? What is the evidence for this idea?
The truth is that there is none. The truth is that the warnings against saturated fat are based upon manipulated data.

Ancel Keys

Ask any scientist in this area to list the names of those who have created the diet-heart idea and nine out of ten probably put the name Ancel Keys on the top.
Keys had no clinical experience; he was an American professor in physiology. One of his first contributions in this area of science was a paper from 1953 where he stated that myocardial infarction was caused by too much fat in the diet. As an argument he used a diagram showing the association between fat consumption and the mortality from heart disease in six countries. It looked very convincing, because all of the observations were in accord. On top were the figures from the US; at the bottom were those from Japan. In the US people ate five times more fat than in Japan, and heart mortality was fifteen times higher. The data from the other countries lay between those two data points, forming a beautiful curve starting in the lower left corner and ending in the upper right.7
What Keys was apparently unaware of was that the figures for fat consumption, which he had collected from the archives in FAO, did not reflect what people eat, but the amount of fat which was available for consumption. This is certainly something else because much of the available fat never reaches the human stomach. Some is eaten by rats, some is given to cats, dogs and other pet animals, and some is thrown away because of bad storage. In rich countries, where fat is considered synonymous with poison, most fat probably disappears in the kitchen or is cut away on the plate. In poor countries, where malnutrition and famine is a greater problem than heart disease, all fat is eaten.
The figures for the number of people who die from myocardial infarction is just as uncertain. These figures were taken from the archives in the World Health Organisation (WHO) and were based on death certificates.
But how often do you think that the diagnosis is correct on that piece of paper? Consider the fact that there is only room for one diagnosis on a death certificate. In most countries, less than ten percent of dead people are examined by a coroner. The diagnosis on the certificate therefore reflects what the doctor thinks is the cause of death. That the diagnosis not necessarily is true was shown in a Swedish study by Drs. George D Lundberg and Gerhard Voigt. They found that almost half of those whose cause of death was listed as a myocardial infarction according to the death certificate, had actually died from something else.8
The most serious error in Keys’ paper was that he had excluded data that didn’t fit his hypothesis. I shall tell you more about that in the following. Unfortunately, his paper is still used by to-day’s experts as an argument for their dietary guidelines, as is another one, called Seven Countries; published in 1972.9
In that study Keys had followed sixteen population groups in seven different countries and from his observations, he concluded that one of the most important factors behind myocardial infarction was that there was too much saturated fat in the diet.
If you eat too much, he said, your cholesterol goes up. This was what he and other researchers had seen in their dietary experiments on healthy people. When they ate much saturated fat their cholesterol went up, and vice versa.
His message was swallowed by the rest of the world. Anyone who question this sacred dogma today is considered to be a quack, although lots of scientific studies have shown that it isn’t true.
Keys’ idea was questioned by Raymond Reiser, an American professor in biochemistry, who pointed to several errors in these experiments.10 Instead of giving the test individuals natural saturated fat from animal food, many authors had used vegetable oils saturated by hydrogenation, a process that also produces trans fat, and to-day we know that trans fat does indeed cause cholesterol levels to rise. In addition, when cholesterol went up, researchers attributed the effect to high intakes of saturated fat when in fact it could have been due to low intakes of polyunsaturated fat, and vice versa.
Other researchers have studied this problem in recent time, but most of them have made similar errors. It is simply impossible to draw any valid conclusions about the effect of saturated fat alone from such trials.
What definitely argues against a cholesterol lowering effect from saturated fat is the outcome of modern dietary trials where scientists have used a diet low in carbohydrates with a high content of saturated fat to combat diabetes and/or obesity.11 By avoiding bread, potatoes, cakes, cookies, candies and soft drinks these scientists have achieved amazing results. Even if the diet contained 20-50 percent of calories from saturated fat, there was no effect on the patients´ blood cholesterol.12
But let me return to the Seven Countries paper. Apparently, very few have read the full 260 page report, because if you were to do that meticulously, as I have done, you will soon discover findings that are at odds with the idea proposed by Keys. For example, although the intake was almost equal in the Finnish population groups from Turku and North Karelia, heart mortality was five times higher in North Karelia than in Turku. The saturated fat intake was equal on two Greek islands, Crete and Corfu, but heart mortality was almost seven times higher on Corfu than on Crete.
Keys’ lengthy report is loaded with irrelevant figures and tables and the conflicting findings are easily overlooked. One of the findings was that while the intake of saturated fat was associated with heart mortality, it was not associated with the ECG findings. Those with a pathological ECG had not eaten more saturated fat than the others.
Whom are we to believe? The local doctors who wrote the death certificates, or the American experts who evaluated all the ECGs?

More contradictions

During the eighties, American researcher Ronald Krauss found that the most useful risk marker, the best predictor of myocardial infarction among the blood lipids, wasn’t the total amount of cholesterol in the blood, neither was it the bad guy which is generally accepted to be LDL cholesterol, but a special type of LDL particles, the small and dense ones. The most surprising finding was that if somebody ate much saturated fat, then the number of these small, dense LDL particles was shown to decrease.13
Isn’t that the opposite to what we would expect? Why should we avoid saturated fat if it lowers the risk of dying from a heart attack?
Good question, and this was also my question to Ronald Krauss when I met him in Chicago a few years ago. Krauss is not only a brilliant researcher, he is also a member of the committee who write the dietary guidelines for the American people.
“Oh, you see”, he answered, “the members of the committee do not always agree, and when we don’t agree, we decide what to recommend by voting”.
I wonder if the committee voted when they discussed the study by an Indian researcher, Malhotra. For six years he had registered how many people had died from a heart attack, from among more than one million employees of the Indian railways. According to Malhotra’s report; employees who lived in Madras had the highest mortality. It was six to seven times higher than in Punjab, the district with the lowest mortality, and the people from Madras also died at a much younger age. But people in the Punjab consumed almost seventeen times more fat than people from Madras and most of it was animal fat. In addition they also smoked much more than in Madras.14
Many of the experts in the committee must have been skeptical of Malhotra’s result: “How is that possible? How many of you believe in such nonsense? Raise your hands!”

The answer from the Swedish Food Administration

I assume that you are curious to know how the Swedish Food Administration responded to our criticism. They did respond, but we couldn’t find an answer to our questions about saturated fat. Indeed, we could not even find the term saturated fat in their text. Instead you could read statements such as ”Our dietary guidelines are based on science….they are a synthesis of thousands of studies…they are based on the WHO guidelines.”

Can we rely on the WHO experts?

After almost twenty years of meticulous reading of the scientific reports about this issue I haven’t found any valid argument against saturated fat, and I am not alone.15 Instead, as you know already, there are a large number of contradictory observations. Let us therefore return to the WHO/FAO Expert Consultation1 to see what the world’s best experts have to say about it.
According to that paper, “the relationship between dietary fats and CVD (cardiovascular disease), especially coronary heart disease, has been extensively investigated, with strong and consistent associations emerging from a wide body of evidence”. This statement is followed by a reference to a consensus report from the Nutrition Committee of the American Heart Association.16 The only evidence presented in that report are studies claiming that saturated fat raises cholesterol, and a single study claiming that intake of saturated fat may cause myocardial infarction.17
The first argument is not true, as you know already and the second is not true either. However, in the summary of that paper you can read that “our findings suggest that replacing saturated and trans unsaturated fats with unhydrogenated monounsaturated and polyunsaturated fats is more effective in preventing coronary heart disease in women than reducing overall fat intake.”17
You would probably think that the study was a dietary trial, but it was not. It was a study of 80,000 healthy nurses who had been studied for almost twenty years. At the start of the study and every following year, the researchers from Harvard asked them about their usual diet. At the end of the study the diet of those who had suffered a heart attack was compared with the diet of those who had remained healthy. The term “replacing” did not mean that they had replaced anything; it was a result of complicated statistical calculations based on the dietary information. The truth is, that on average there were just as many heart attacks among those who had the lowest intake of saturated fat as among those with the highest; this fact appears clearly from the tables in their report. Neither has any of the Harvard-researchers previous reports shown that..

Are dairy products dangerous?

Saturated fat is the dominating fat in milk, cream and cheese. This is the reason why everybody praise the lowfat dairy products, both for children and adults. But what does science tell us about that?
In a British report, the authors had put together data from ten large studies including more than 400,000 men and women who had been followed for several years. What they found was that the number of heart attacks and strokes were smaller among those people who had consumed the most dairy products.18

A more reliable method

A relevant argument against such studies is that what the participants tell you about their diet is not necessarily true. Who can remember what they ate yesterday and how much? Can we be confident that they eat similar food and similar amounts of that food next week or next year?
A better method is to analyze the amount of fatty acids present in the fat cells, because the number of the short saturated fatty acids reflects the intake of saturated fat during the previous weeks or months.19
In at least nine studies researchers have used this method. In six of them the content was similar in patients with cardiovascular disease and in healthy individuals. In the rest the patients had fewer short chain fatty acids, meaning that they had eaten less saturated fat.20

Sources
1.Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. Report of a joint WHO/FAO expert consultation. WHO Technical Report Series 916, Geneva 2003.
2.Hays JH and others. Endocr Pract 2002;8:177-83.
Arora SK, McFarlane SI. Nutr Metab 2005, 2:16-24.
3.Mann GV and others. J Atheroscler Res 1964;4:289-312.
4.Ravnskov U. J Clin Epidemiol 1998;51:443-460.  
Leosdottir M and others. J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14:701-6.
5.Takeya Y and others. Stroke 1984;15:15-23.
McGee D and others. Int J Epidemiol 1985;14:97-105.
Omura T and others. Soc Sci Med 1987;24:401-7.
Gillman MW and others. JAMA 1997;278:2145-50.
Seino F and others. J Nutr Sci Vitaminol 1997;43:83-99.
Iso H and others. Circulation 2001;103:856-63.
Iso H and others. Am J Epidemiol 2003;157:32-9.
6.Hooper L and others. BMJ 2001;322:757-63.
Ravnskov U. BMJ 2002;324: 238.
7.Keys A.J Mount Sinai Hosp 1953;20:118-39.
8.Lundberg CD, Voigt GE. JAMA 1979;242;2328-30.
9.Keys A. Circulation 1970;41(suppl 1):1-211.
10.Reiser R. Am J Clin Nutr 1973;26:524-55.
11.Arora SK, McFarlane SI. Nutr Metab 2005;2:16-24.
Feinman RD, Volek JS. Scand Cardiovasc J 2008;42:256-63.
12.Balogh M and others. Am J Clin Nutr 1971;24:304-10.
Noakes M and others. Nutr Metab 2006;3:7.
Meckling KA and others. J Clin Endocrinol Metabol 2004;89:2717-23.
Sondike SB and others. J Pediat 2003;142:253-8.
Sharman MJ and others. J Nutr 22004;134:880-5.
Hays JH and others. Mayo Clin Proc 2003;78:1331-6.
Westman EC and others. Am J Med 2002;113:30-6.
Foster GD and others. N Engl J Med 2003;348:2082-90.
Yancy WS Jr and others. Nutr Metab 2005;2:34-40.
Seshadri P and others. Am J Med 2004;117:398-405.
13.Krauss RM and others. Am J Clin Nutr 2006;83:1025-31.
Dreon DM and others. Am J Clin Nutr 1998;67:828-36.
14.Malhotra SL. Br Heart J 1967;29:895-905.
15.Olson R. J Am Diet Assoc 2000;100:28-32.
Taubes G. Science 2001;291:2535-41.
Weinberg SL. J Amer Coll Cardiol 2004;43:731-3.
German JB, Dillard CJ. Am J Clin Nutr 2004;80:550-9.
Okuyama H (ed). Prevention of coronary heart disease. From the cholesterol hypothesis to ω6/ω3 balance. World Review of Nutrition and Dietetics, vol 96, Karger 2007
16.Kris-Etherton P and others. Circulation 2001;103:1034-9.
17.Hu FB and others. N Engl J Med 1997;337:1491-9.
18.Elwood PC and others. Eur J Clin Nutr 2004;58:718-24.
19.Thomson M and others. Hum Nutr Appl Nutr 1985;39:443-55.
Smedman AE and others. Am J Clin Nutr 1999;69:22-9.
Wolk A and others. J Nutr 2001;131:828-33.
Rosell M and others. Int J Obes Relat Metab Disord 2004;28:1427-34.
Brevik A and others. Eur J Clin Nutr 2005;59:1417-22.
20.Scott RF and others. Am J Clin Nutr 1962;10:250-6.
Lang PD and others. Res Exp Med 1982;180:161-8.
Seidelin KN and others. Am J Clin Nutr 1992;55:1117-9.
Kirkeby K and others. Acta Med Scand 1972;192:513-9.
Wood DA and others. Lancet 1984;2:117-21.
Yli-Jama P and others. J Intern Med 2002;251:19-28.
Kark JD and others. Am J Clin Nutr 2003;77:796-802.
Clifton PM and others. J Nutr 2004;134:874-9.
Pedersen JI and others. Eur J Clin Nutr 2000;54:618-25.

Poikkeusellisen hyvänmakuisia low-carb patukoita :P--

tiistai 29. syyskuuta 2009

Ei tainnut tytöt tietää että olis monenlaista patukkaa tarjolla :-)














Nyt proteiinipatukoita varastossa pilvin pimein: Protein 2 Go -patukoita kahdeksaa makua, Low-Carb -patukoita neljää makua sekä WOW! yhtenä makuna.

Tuju prodeshotti






















Melkoisen tuju toi Muscle Protein Liquid -proteiinishotti. 50 g proteiinia pakattu 118 ml:n pulloon. Myös maku on tuju. Ei siis paha millään tapaa, vaan hyvin voimakas. 12 pullon boksi hintapommituksessa noutomyymälässä.

Coming soon.. Low-Carb Bar

Edit 29.9.: Kaikki Low-Carb Bar -maut nyt myynnissä.



Interactive Nutrition Low-Carb Bar lähipäivinä varastolla. Yksi patukka (60 g) sisältää 25 g proteiinia, 7 g rasvaa ja vain 2 g hiilihydraatteja. Makuvaihtoehdot ovat chocolate fudge deligh, cookies and creme, chocolate peanut butter ja iced dream. Low-Carb Bar ei sisällä transrasvahappoja. Makeutusaineena on sukraloosi.

Liquid Muscle Protein FAQ


















Edit 29.9.: Muscle Protein Liquid laatikko (12 x 118 ml) tästä päivästä lähtien hintapommituksessa noutomyymälässä.

Mitä Liquid Muscle Protein sisältää ja millaisessa pakkauksessa sitä myydään?

Liquid Muscle Protein sisältää proteiinin lähteenä hydrolysoitua heraproteiini-isolaattia ja tryptofaanilla rikastettua kollageenihydrolysaattia. Heraproteiini on erinomainen haaraketjuisten aminohappojen lähde, kun taas kollageeni sisältää runsaasti arginiinia, glutamiinia, glysiiniä, proliinia ja hydroksiproliinia. Kollageenihydrolysaatilla on huono maine proteiinin lähteenä, sillä se sisältää luonnostaan hyvin vähän tryptofaania, laskien sen sisältämän proteiinin biologisen arvon yksistään käytettynä lähes nollaan. Sen sijaan tryptofaanilla rikastetun kollageenihydrolysaatin biologinen arvo on erinomainen (1). Sitä käytetäänkin yleisesti kliinisissä ravintovalmisteissa (esim. Pro-Stat® 101).

Liquid Muscle Protein on saatavilla 118 ml:n muovipullossa. Yhdessä laatikossa on 12 pulloa. Herkulliset makuvaihtoehdot ovat appelsiini ja marja.

Keskimääräinen ravintosisältö per pullo (118 ml):
Proteiinia 50 g
Hiilihydraatteja 2 g
Rasvaa 0 g

Aktiiviset ainesosat: hydrolysoitu heraproteiini-isolaatti, hydrolysoitu kollageeni, L-tryptofaani.

Muut ainesosat: tislattu vesi, glyseroli, fosforihappo, happamuudensäätöaine (sitruunahappo), säilöntäaineet (kaliumssorbaatti, natriumbentsoaatti), luontaiset ja keinotekoiset aromit, makeutusaine (sukraloosi), väriaine.

Miten Liquid Muscle Protein -valmistetta käytetään?

Liquid Muscle Protein -valmistetta voidaan nauttia esimerkiksi 30 minuuttia ennen harjoittelua ja/tai välittömästi sen jälkeen. Liquid Muscle Protein soveltuu myös välipalajuomaksi.

Sisältääkö Liquid Muscle Protein laktoosia, soijaa, gluteiinia, sokeria tai makeutusaineita?

Liquid Muscle Protein ei sisällä lainkaan laktoosia, soijaa, gluteiinia tai sokeria. Makeutusaineena on sukraloosi.

"Optimal Results" is a registered trademark of Optimal Results, Inc., NY, USA. Used with permission by Manninen Nutraceuticals Oy.

1. Hays NP et al. Effects of whey and fortified collagen hydrolysate protein supplements on nitrogen balance and body composition in older women. J Am Diet Assoc. 2009;109:1082-7.

Tutustu muihin Optimal Results tuotteisiin verkkokaupassa

maanantai 28. syyskuuta 2009

Tieteellinen katsausartikkeli proteiinihydrolysaattien käytöstä urheiluravitsemuksessa







Manninen AH. Protein hydrolysates in sports nutrition. Nutrition & Metabolism 2009, 6:37.

Whey Overdrive -tuotearvostelu














Musklefoorumilta poimittua:

Manninen Nutraceuticals - whey overdrive

Arvosanat 1-10

-Pakkaus ja ulkonäkö: Muoviämpärissä
[2,5 kg], kestävä kansi ja kahva, selkeä etiketti.
9
-Sisältö ja koostumus: Keskimääräistä parempaa ja puhtaampaa pulveria.
9
-Sekoittuvuus: sekoittuu hyvin vaikka lusikalla mukkendaalissa.
9
-Maku: maustamaton, joten ei kovin herkullista tietenkään.. Neutraali maku, ei pistävä.
8
-Hinta: Hinta/laatusuhde kohdallaan ottaen huomioon paketoinnin, tuotteen sisällön ja tilauksen postimaksu maksettu valmiiksi.
9

Yleisarvosana 9

perjantai 25. syyskuuta 2009

Häikäilemättömästi otettu ylihintaa


















Noutomyymälässä oli otettu tänään eräältä asiakkaalta 3,10 euroa ylihintaa. Eli Sinä, joka kävit tänään yhden aikoihin noutomyymälässä Taivalkoskelta, mainitse asiasta seuraavalla kerralla niin korvataan tämä inhimillinen erehdys.

Weight-Loss Maintenance Success May Be Related to Brain’s Response to Seeing Food

Background There is overwhelming agreement that the recent increase in the prevalence of obesity is alarming, and efforts to prevent unhealthy weight gain across the lifespan are widespread. Whereas these initiatives are aimed mainly at prevention, it is also crucial to understand how overweight people can most effectively lose their excess weight and then keep it off. To understand lifestyle and biological factors associated with individuals who have succeeded in maintaining weight loss after dieting, the National Weight Control Registry has, since 1993, been tracking persons who have maintained a weight loss of 30 lb for 1 y. In a study led by Jeanne McCaffery from Brown Medical School and described in the October 2009 issue of The American Journal of Clinical Nutrition, data from this registry were used to investigate whether the brains of individuals who are able to maintain successful long-term weight loss respond differently to food pictures than do those of their obese counterparts. An accompanying editorial by Macdonald provides additional insight.

Study Design These investigators studied 3 groups of weight-stable individuals: normal weight (NW; n = 18) with body mass index (BMI; in kg/m2) between 18.5 and 24.9; obese (n = 16; BMI 30); and National Weight Control Registry participants with successful weight-loss (SWL) maintenance of 30 lb for 3 y (n = 17). After a 4-h fast, participants were shown a series of pictures that included low-energy foods (eg, salads), high-energy foods (eg, cheeseburgers), and nonfood objects (eg, shrubs). Neuroimaging was conducted using a magnetic resonance imaging scanner to document brain responses to each image.

Results As hypothesized, SWLs responded somewhat differently to these pictures than did obese and NW individuals. Specifically, SWLs showed greater activation in the left superior frontal and right middle temporal regions than did NW and obese controls. These changes are generally thought to be related to greater inhibitory control in the SWLs, which might result in greater ability to resist overeating. The results also supported the possibility that SWLs might experience greater visual attention to food images than do their obese and NW counterparts.

Conclusions The authors concluded that individuals who are especially successful in keeping weight off after it is lost may be able to do so, in part, because they experience greater inhibitory control and greater visual attention to food cues. Macdonald lauds this study for providing interesting data but cautions that it does not prove whether these differences are inherent within an individual or subject to change. He urges further longitudinal studies following obese individuals before, during, and after weight loss.


Lähde: AJCN Research Highlights October 2009

torstai 24. syyskuuta 2009

Uutta kyselyä taas pukkaa

Oikeaan yläkulmaan lisätty uusi kysely.

D-vitamiinin puute yhteydessä suomalaisten sydänkuolemiin

D-vitamiinin puutos saattaa lisätä sepelvaltimotaudista johtuvia kuolemia, kertoo suomalaistutkimus. Puutos voi altistaa myös monille pitkäaikaissairauksille.

Annamari Kilkkisen johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin Mini-Suomi-tutkimuksen aineistoja. Niillä suomalaisilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli suuri, oli neljänneksen vähemmän sepelvaltimotautikuolemia.

Etenkin aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia kuolemia oli vähemmän. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden D-vitamiinipitoisuudet olivat pienimmät.

Tutkimukseen osallistui 6 200 yli 30-vuotiasta miestä ja naista, jotka eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja Mini-Suomi-tutkimuksen alkaessa vuosina 1978 - 1980. Vuoteen 2006 jatkuneen seurannan aikana 640 osallistujaa kuoli sepelvaltimotautiin ja 293 aivoverenkierron häiriöön.

Lievä D-vitamiinin puutos on Suomessa talvisaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja puolella keski-ikäisistä. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.

D-vitamiinin puutos on liitetty sydämen ja verisuoniston sairauksiin myös aikaisemmin. Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.


Lähde: Uutispalvelu Duodecim

tiistai 22. syyskuuta 2009

Häikäilemätön Facebook-puffaaja














Ensimmäinen Facebook-puffaaja kävi noutamassa ilmaisen BetaPuren jo puolenpäivän aikoihin.

Ansaitse ilmaistuote Facebook-puffauksella














Tämän kuun loppuun on Facebook-kampanja käynnissä. Voit ansaita ilmaisen purkin Urasibolia, BetaPurea (300 g) tai Glucosaminea puffaamalla Manninen Nutraceuticalsia Facebook-seinälläsi. Homma toimii seuraavasti:

1. Liityt minun TAI Hanna Päkkilän kaveriksi Facebookissa.

2. Postaat kaksi mitä tahansa itseäsi kiinnostavaa Manninen Nutraceuticals -blogilinkkiä Facebook-seinällesi. Mielellään asiapitoisia, eikä pelkästään tuotemainoksia. Toinen niistä voi olla juuri tämä postaus.

3. Ja postaat vielä seinällesi linkin firman kotisivuille www.manninen.info.

Laita postaukset pikkukuvien kera niin pistävät paremmin silmään. Kunhan olet puffit postannut käymme asian tarkastamassa ja ilmaispurkki on ansaittu! Ilmaispurkkia ei aleta toimittamaan yksinään, vaan se laitetaan matkalle seuraavan verkkokauppatilauksesi yhteydessä. Mainitse asiasta lisätietoja -kohdassa. Noutomyymälästä toki voit hakea pelkän ilmaispurkin. Yksi ilmaispurkki per asiakas.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Kaksi uutta Protein 2 Go -patukkamakua













Huippusuosittu Protein 2 Go -proteiinipatukka on saanut kaksi uuttaa makua, pekaanipähkinä ja kermakonvehti. Uudet maut Oulun varastolla ensi viikolla.

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Vitamiini-mineraalipaketti















Lisäsin verkkokauppaan myös vitamiini-mineraalipaketin, joka sisältää seuraavat tuotteet:

3 x Optimal Results Muscle Vitamin Paks 30 annosp.

2 x Vida D-25 µg 200 tabl.

1 x Vida Chromium 120 tabl.

1 x Vida Magnesium Citrate+B6 90 tabl.

PS. Nyt myös naisten paketti verkkokaupassa.

Nivelpaketti














Lisäsin verkkokauppaan Nivelpaketti -nimisen tarjouspaketin, joka sisältää seuraavat tuotteet:

3 x Manninen Nutraceuticals Glucosamine 150 g

1 x Manninen Nutraceuticals Pharma Omega-3 2000 kaps.

2 x Vida MSM 1000 mg 100 tabl.

Näillä tuotteilla on osoitettu edullisia vaikutuksia niveliin. Glukosamiinisulfaattia ja omega-3 rasvahappoja on käsitelty useaan otteen blogissa, mutta MSM saattaa olla lukijoille hieman tuntemattomampi tuote. Tutustu ko. yhdisteeseen napsauttamalla tästä.

Glukosamiinisulfaatti + omega-3 rasvahapot nivelrikon hoidossa

Noin miljoonalla suomalaisella on nivelrikko eli artroosi. Iän mukana se tulee lähes kaikille, mutta useimmille ihmisille siitä on vain vähäistä haittaa. Glukosamiinisulfaattia on yleisesti käytetty nivelrikon ehkäisyssä ja hoidossa. Myös kalasta saatavien omega-3 rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, on olettu vaikuttavan edullisesti artroosiin. Niinpä tuore saksalaistutkimus selvitti glukosamiinisulfaatin (1,5 g/vrk), EPA:n ja DHA:n yhteisvaikutuksia 177 nivelrikkopotilailla. Tutkimuksen kesto oli 26 viikkoa. Tulokset osoittivat, että glukosamiinin ja omega-3 rasvahappojen yhdistelmä oli ylivertainen pelkkään glukosamiiniin verrattuna.

Gruenwald J ym. Effect of glucosamine sulfate with or without omega-3 fatty acids in patients with osteoarthritis. Adv Ther. 2009 Sep 4. [Epub ahead of print]

Lukijakyssä: EPA+DHA vs. ALA














Saakos kasvipohjasista omega kolmosista samat hyödyt kuin kalaöljystä?

Ei saa. Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat dokosaheksaeenihappo (DHA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja alfalinoleenihappo (ALA). DHA:ta ja EPA:a saa rasvaisista kaloista, kuten lohesta, makrillista ja silakasta. ALA:a saa tietyistä kasvikunnan tuotteista, kuten rypsiöljystä ja soijasta. Kalasta saatavien DHA:n ja EPA:n terveyttä edistävät vaikutukset ovat täysin kiistattomat. Kalaöljyllä on havaittu olevan edullisia vaikutuksia mm. verenkiertoelimistöön, niveliin ja silmiin. Kasviöljyistä peräisin oleva ALA on selvästi heikkotehoisempaa kuin kalan omega-3 rasvahapot, sillä vain n. 7–8 % siitä konvertoituu ihmiselimistössä biologisesti aktiivisiksi omega-3 rasvahapoiksi. American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä julkaistu systemaattinen katsaus osoitti, että omega-3 rasvahapoista ainoastaan EPA:lla ja DHA:lla on sydänystävällisiä vaikutuksia. Näin ollen kuluttajia sumutetaan margariinimainoksissa oikein olan takaa.

Sopiva annostus kalaöljylle on noin 3-6 grammaa päivässä (esim. 3-6 kapselia Pharma Omega-3 -valmistetta). Jos veren hyytyminen on häiriintynyt, kannattaa keskustella kalaöljyn käytöstä lääkärin kanssa. Henkilöille, joiden pitää laskea veren triglyseridejä, Amerikan Sydänliitto (AHA) suosittelee 2-4 g DHA:ta ja EPA:a kapseleina asiantuntijan valvonnassa. Pharma Omega-3 sisältää yhteensä 300 mg DHA:ta ja EPA;, joten päiväannos tässä tapauksessa olisi 7-14 kapselia.

lauantai 19. syyskuuta 2009

Manninen Nutraceuticals -tuotteita nyt myös Oulun Classic Gymiltä














Manninen Nutraceuticals -tuotteita ja Interactiven Protein 2 Go -patukoita on nyt saatavilla myös Oulun Classic Gymiltä.

D-vitamini ja CLA












Oikeassa yläkulmassa olevan kyselyn tulokset ovat jo nyt selvät. Deetä sen olla pitää. Eli D-vitamiinivalmiste tulee ainakin Manninen Nutraceuticals -tuoteperheeseen lopummasta vuotta. Tuotteeseen laitetaan laadukkainta D3-vitamiinia 25 mcg per tabletti. Myös CLA on saanut kyselyssä kannatusta, mutta se on vielä harkinnassa. En ole ollut kovinkaan vakuuttunut sen hyödyistä. Tai pikemminkin mieltä on askarruttanut CLA:n mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Nutrition & Metabolism -tiedelehdessä ilmestyi eilen uusi katsausartikkeli CLA:stä. Yritän ehtiä lukea sen läpi vielä tänään.

perjantai 18. syyskuuta 2009

Beeta-alaniini ja migreeni














Tänään kävi noutomyymälässä hieman iäkkäämpi rouvashenkilö hakemassa BetaPurea eli beeta-alaniinia migreenin hoitoon. Hänellä ja hänen siskollaan on invalidisoivia migreenikohtauksia säännöllisesti, vaikka kaiken maailman lääkkeitä on jo kokeiltu. Sisko on kuulemma saanut kohtaukset täysin kuriin grammalla beeta-alaniinia. :O Ko. henkilöllä beeta-alaniini pysäyttää alkuvaiheessa olevan kohtauksen n. 10 minuutissa. Tästä päättelin, että sillä on pakko olla jotain tekemistä histidiinin ja histamiinin kanssa. Beeta-alaniinin ihoa "kutitteleva" vaikutus alkaa myös n. 10 minuuttia nauttimisen jälkeen. Kutina johtuu histamiinireseptorien aktivoitumisesta. Histidiini on histamiinin esiaste. Elimistö muodostaa karnosiinia beeta-alaniinista ja histidiinista, joten beeta-alaniini käytettäessä histidiiniä vapautetaan enemmän biosynteesin raaka-aineeksi. Tämän vuoksi päättelin, että beeta-alaniinin aiheuttama histidiinin "ryöstö" saattaisi estää migreeniä. Monilla henkilöillä nimittäin runsaasti histamiinia sisältävät elintarvikkeet aiheuttavat migreenikohtauksen. Vaihtoehtoisia hypoteeseja saa esittää. :-)

Sydänliitto puffaa kalaöljyä














”Sydäninfarktista toipuneet saavat suojaa omega-3-rasvahapoista. Amerikkalaistutkimuksen mukaan ne estävät infarktipotilaiden kammioperäisiä rytmihäiriöitä merkitsevästi. Aikaisemmin on tiedetty, että omega-3-rasvahapot suojaavat vielä tervettä sairastumasta sydän- ja verisuonitauteihin.

”Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat kehityksellemme ja terveydellemme välttämättömiä. Elimistömme ei kuitenkaan pysty niitä itse valmistamaan eli niitä on syötävä. Parhaita lähteitä ovat rasvaiset kalat kuten lohen sukuiset lajit. Myös kasvisöljyt ja saksanpähkinät sisältävät omega-3-rasvahappoja. Nykyisin suomalaiset saavat omega-3-rasvahapoista vain viidenneksen kalasta, vaikka sen teho on merkitsevästi parempi kuin kasviöljyjen rasvahapon
.”

Lähde: Terve-lehti

Vida-tuotesarjaan täydennystä














Muutama uusi Vida-tuote hyllyssä. Nämä tuotteet nyt myös verkkokaupassa.

Syysaurinko ei riitä D-vitamiinin tuotantoon
















Syksyn kynnyksellä D-vitamiinin saanti pohdituttaa. Virallinen saantisuositus 3-60 -vuotiailla suomalaisilla on 7,5 mikrogrammaa (µg) päivässä, mutta monet asiantuntijat nostaisivat suositusta jonkin verran. Monissa D-vitamiinivalmisteissa päivittäiseksi saanniksi tarjotaan 5-20 mikrogrammaa.

Dosentti Christel Lamberg-Allardt muistuttaa suosituksen olevan minimisuositus, joka tyydyttää 95 prosenttia ihmisen D-vitamiinitarpeesta.

- Suositus voisi tutkimustulosten valossa olla 10 mikrogrammaa ja yli 65-vuotiaille voi suosittaa 20 mikrogrammaa. Riskiryhmälle, johon kuuluvat maahanmuuttajat sekä he, jotka eivät syö kalaa tai käytä nestemäisiä maitotuotteita, suositus olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa päivässä, Lamberg-Allardt sanoo.

Vanhukset hyötyvät isommista D-vitamiinimääristä siksi, että siitä on tutkittu olevan myönteisiä vaikutuksia lonkkamurtumien ehkäisyssä.

Suomessa D-vitamiinia muodostuu iholla auringosta kesäkuukausina, ja silloinkin säteily on riittävää vain keskipäivän aikaan. Myös hangella kevätauringossa iho muodostaa sitä. Viikon, kahden etelänmatkasta saa vitamiinia varastoon muutamaksi kuukaudeksi.

Yliannostuksen vaaraa aurinkokylpyjen, suositusten mukaisen ruokavalion ja tavanomaisen D-vitamiinilisän yhdistelmällä ei ole. Turvallisen saannin yläraja on 50 µg.

- Ihon D-vitamiinin tuotanto loppuu, kun sitä on iholla tarpeeksi. Sitä ei tiedetä, huomaako elimistö, kun vitamiinia on liikaa, Lamberg-Allardt kertoo.

Pitkään jatkuva selvä D-vitamiinin yliannostus johtaa myrkytystilaan. Lievän yliannostuksen seuraamuksia ei ole tutkittu, haitallista sen arvioidaan joka tapauksessa olevan.

Rasvaliukoisen D-vitamiinin imeytymiseen ei tarvita muita aineita, sillä suolessa on riittävästi rasvaa siihen tarkoitukseen.

Jos D-vitamiinia nauttii lisävalmisteena, kannattaa muistaa, että kaikki kalaöljykapselit eivät sitä sisällä. Perinteisessä kalanmaksaöljyssä D-vitamiinia sen sijaan on.

Lautasella yhdeksi kala-annokseksi lasketaan 120 grammaa eväkästä. Kalaa olisi syötävä muutaman kerran viikossa. Maitotuotteita tarvitaan 1,5 litraa suositusten mukaisen D-vitamiinimäärän saamiseksi.

D-vitamiinin puutos on liitetty muun muassa MS-tautiin, kohonneeseen verenpaineeseen, erilaisiin syöpiin sekä heikentyneeseen immuunipuolustukseen.

Christel Lamberg-Allardt on dosentti Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella.

Jaana Ahlblad


Lähde: Suomen Lääkärilehti

Maissin luvattu maa














YLE:n tiededokumentti Maissin luvattu maa katsottavissa täällä.

torstai 17. syyskuuta 2009

Käyttäjäkokemuksia OsmoPure -hiilihydraattivalmisteesta















Juoksufoorumilta poimittua:

"Mä tilasin Mannisen (Superman) shopista heraproteiinia jo toista kertaa, ja samalla tilasin Osmopure-nimistä pitkäketjuista hiilarijauhetta ("korkean molekyylipainon omaava gugoosipolymeeri"), joka ei ilmeisesti ole malton kanssa missän tekemisissä. Maistuu täysin erilaiselta, ja tässä nimeomaan ei ole sitä imelää malton makua. Olen tehnyt viimeisille ylipitkille liuoksen, jossa vähän yli 10% tätä ja vielä 10 g kaakaojauhetta + 10 g protskua päälle. Ei ole tökkinyt yhtään, ja kokemus on todella hyvä. maltoa en enää pysty juomaan muuta kuin väkisin, mutta tämä uppoaa todella hyvin."

Lukijakommentti: prof. Lamberg-Allardt ja Sauber-talli

















Olen samoilla linjoilla, että huhut professorin siirtymisestä Sauber-talliin pitävät paikkansa. Etenkin kun kyseinen professori on jo ollut itsensä kanssa asiasta eri mieltä ihan suomeksikin jo viime vuoden lokakuussa:

"Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäisen D-vitamiinisaannin tulisi olla ennen 70 ikävuotta 7,5 µg/VRK ja 10 µg/VRK sen jälkeen. Tällaisella saannilla elimistön D-vitamiinin tarve ei tule koskaan turvattua ilman riittäviä erillisiä D-vitamiinilisiä tai ”etelän aurinkolomia”. Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2004 laatimat suositukset ovatkin aikansa eläneitä eivätkä nykytiedon mukaan turvaa väestön D-vitamiinin tarvetta."

http://www.osteoporoosiliitto.fi/sivu.php?artikkeli_id=699

Jep, pidän erityisesti tuosta "ei tule KOSKAAN turvattua" -kohdasta.

Nyt pitää vaan päättää hyvinvoinnistaan kiinnostuneena kansalaisena mitä noista lähteistä uskoo, vai uskoako suosiolla jotain muuta tahoa. Tekisi kyllä mieli luottaa tuohon 17 D-vitamiinitutkijan ehdottamaan painokertoimeen, koska on puhtaan järjen kannalta varsin haastavaa ehdottaa nykysuosituksen mukaisesti että 2-kiloinen keskonen (10 µg/p) tarvitsisi 2,5 µg ENEMMÄN D-vitamiinia kuin 45-vuotias 120-kiloinen betoninraudoittaja (7,5 µg/p):

http://www.d-vitamiinipaiva.fi/saantisuositukset.html

Tietokilpailukysymys: kuinka paljon kuhaa päivässä pitää syödä, että noin 95% suomalaisista pääsee noiden kahden suomalaisen professorin yllä linkatussa vetoomuksessa "tiedeyhteisön itsestäänselvyytenä" suosittamalle 75 nmol/l minimisaantitasolle?

Jos Fineliä:

http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2271&lang=fi

ja Yhdysvaltain NHANES III -dataa (Aloia et al. 2007) on uskominen niin kuhaa kannattaa vetää napaan 470 grammaa. Joka päivä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18541590

BetaPure 300 g nyt myynnissä
















Edit 17.8.: 300 g:n BetaPurea pukkaa just ulos tuotannosta. Tilaa napsauttamalla tästä. Huom. Verkkokaupan minimitilaus on 90 euroa.

Mitä beeta-alaniini tekee?

Beeta-alaniini nostaa tehokkaasti lihassolujen karnosiinipitoisuuttaa. Karnosiini toimii lihassolujen sisäisenä puskurina hidastamalla pH:n nousua, jolloin urheilusuoritusta kyetään jatkamaan samalla intensiteetillä pidempään.

Kuinka paljon BetaPure:a pitää ottaa päivässä?

Suosittelemme noin 3 - 6 grammaa vuorokaudessa jaettuna vähintään kahteen kerta-annokseen. BetaPure:a pitää käyttää yhtäjaksoisesti vähintään 4 viikkoa, jotta siitä saataisiin maksimaalinen teho irti.

Pure Caffeine


















Vedetöntä kofeiinia (caffeine anhydrous) nyt myynnissä myös puhtaana jauheena 50 g:n purkissa. Yksi purkki vastaa 500 kofeiinitablettia. Myynnissä olevan tuotantoerän re-testaus pvm on 01/2012. Tilaa napsauttamalla tästä.

VAROITUS: Vuorokausiannos ei saa ylittää 800 milligrammaa. Ei lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Tuotetta ei ole tarkoitettu minkään sairauden ehkäisyyn, parantamiseen tai diagnosointiin. Älä käytä tuotetta, jos sinulla on joku sydänsairaus, kohonnut verenpaine, aivoverenkiertohäiriö, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, virtsaamisvaikeuksia, mahahaava tai kärsit vaikeaksi (painoindeksi >35) tai sairaanloiseksi (painoindeksi >40) luokitellusta ylipainosta. Älä käytä tuotetta, jos kärsit unettomuudesta, ahdistuksesta tai hermostuneisuudesta. Käyttäessäsi tätä tuotetta vähennä selvästi muiden kofeiinipitoisten tuotteiden, kuten kahvin, teen ja energiajuomien, käyttöä. Tätä tuotetta ei saa käyttää yhdessä alkoholin kanssa. Jos tuotteen käyttö aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä, sydämentykytystä tai unettomuutta, lopeta käyttö välittömästi ja ota yhteyttä lääkäriisi sekä tuotteen markkinoijaan tuotepalautuksen sopimiseksi. Tuotetta ei tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.

D-vitamiini ja sikainfluenssa

Dear Dr. Cannell:

Your recent newsletters and video about Swine flu (H1N1) prompted me to convey our recent experience with an H1N1 outbreak at Central Wisconsin Center (CWC). Unfortunately, the state epidemiologist was not interested in studying it further so I pass it on to you since I think it is noteworthy.

CWC is a long-term care facility for people with developmental disabilities, home for approx. 275 people with approx. 800 staff. Serum 25-OHD has been monitored in virtually all residents for several years and patients supplemented with vitamin D.

In June, 2009, at the time of the well-publicized Wisconsin spike in H1N1 cases, two residents developed influenza-like illness (ILI) and had positive tests for H1N1: one was a long-term resident; the other, a child, was transferred to us with what was later proven to be H1N1.

On the other hand, 60 staff members developed ILI or were documented to have H1N1: of 17 tested for ILI, eight were positive. An additional 43 staff members called in sick with ILI. (Approx. 11-12 staff developed ILI after working on the unit where the child was given care, several of whom had positive H1N1 tests.)

So, it is rather remarkable that only two residents of 275 developed ILI, one of which did not develop it here, while 103 of 800 staff members had ILI. It appears that the spread of H1N1 was not from staff-to-resident but from resident-to-staff (most obvious in the imported case) and between staff, implying that staff were susceptible and our residents protected.


Sincerely,

Norris Glick, MD
Central Wisconsin Center
Madison, WI


Dear Dr. Glick:

This is the first hard data that I am aware of concerning H1N1 and vitamin D. It appears vitamin D is incredibly protective against H1N1. Dr. Carlos Carmago at Mass General ran the numbers in an email to me. Even if one excludes 43 staff members who called in sick with influenza, 0.73% of residents were affected, as compared to 7.5% of staff. This 10-fold difference was statistically significant (P<0.001). That is, the chance that this was a chance occurrence is one less than one in a thousand.

Second, if you read my last newsletter, you will see that children with neurological impairments, like the patients at your hospital, have accounted for 2/3 of the childhood deaths for H1N1 so far in the USA. That is, the CDC knows, because they reported it, that patients with neurological impairments are more likely to die from H1N1.

The problem is that I cannot get anyone in authority at the CDC or the NIH to listen. I need readers to email or call their senators and congresspersons in Washington.

Ask your senator or congressperson to contact the CDC and NIH to complain about CDC and NIH inaction on Vitamin D and H1N1. Also, ask your senators and representative to demand congressional hearings on Vitamin D and H1N1, before it is too late. Here is the link below, just click it and follow instructions to contact your own represenatives.

http://www.usa.gov/Contact/Elected.shtml

John Cannell, MD
President
Vitamin D Council
585 Leff Street
San Luis Obispo, CA 93422

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Kyselyä taas pukkaa


















Oikeassa yläkulmassa uusi kysely. Kommenttiosioon voit postata myös muita ehdotuksia. Nyt puhutaan tableteista ja kapseleista. Melkein mitä vain olisi saatavana, mutta minimitilauserä on pääsääntöisesti 500 000 kpl, joten tuotteelle pitää olla suht paljon kysyntää ennen kuin sitä ruvetaan hankkimaan. Nämä tuotteet valmistetaan samassa GMP- ja HACCP- ja EOFS-sertifioidussa lääketehtaassa kuin Pharma Omega-3. Kyseessä on maailman suurin geelikapseleiden valmistaja, mutta he valmistavat myös normikapseleita ja tabletteja.

NO-Beta® FAQ












Maailman suurimmalla kehonrakennussaitilla NO-Beta -valmiste on saanut arvosanan 9.7/10! Lue kaikki arvosanat napsauttamalla tästä. Tuotetta voit tilata täältä.

Mitä NO-Beta sisältää ja millaisessa pakkauksessa sitä myydään?

NO-Beta on markkinoiden kehittynein tablettimuotoinen tehonlisääjä, jonka aktiiviaineet ovat argiini-alfa-ketoglutaraatti, beeta-alaniini, stabiloitu kreatiinietyyliesteri, sitrulliinimalaatti, arginiini, norvaliini, niasiini ja foolihappo. Aktiiviaineiden yhteismäärä (poislukien niasiini ja foolihappo) on 3504 mg/6 tabl. Yhdessä purkissa on 180 tablettia.

Mitkä ovat tuotteen keskeisimpien aktiiviaineiden funktiot?

Arginiini-AKG ja arginiini toimivat typpioksidin (NO) esiasteina, kun taas norvaliini on arginaasientsyymin inhibiittori. Se siis estää arginiinin hajoamista. Norvaliinin ansiosta arginiini-AKG:n ja arginiinin vaikutus NO:n tuotantoon tehostuu selvästi. NO laajentaa verisuonia ja sitä myötä vaikuttaa edullisesti hapen ja ravinteiden kuljetukseen lihassoluihin fyysisen kuormituksen aikana. Beeta-alaniini nostaa tehokkaasti lihassolujen karnosiinipitoisuutta. Karnosiini toimii lihassolujen sisäisenä puskurina hidastamalla pH:n nousua, jolloin urheilusuoritusta kyetään jatkamaan samalla intensiteetillä pidempään. Stabiloitu kreatiinietyyliesteri imeytyy rasvaliukoisena yhdisteenä lihassoluihin ilman spesifistä kuljetusmolekyyliä. Sitrulliinimalaatti tehoastaa ATP:n eli lihasten energiavaluutan tuotantoa.

Miten NO-Beta -valmistetta käytetään?

Ota 3-6 tablettia juuri ennen harjoittelua. NO-Beta tableteissa hyödynnetään ns. Rapid Disintegration Technologyä (RDT), joten tabletit alkavat hajoamaan nopeasti joutuessaan kosketuksiin syljen kanssa. Tämä parantaa aktiiviaineiden biologista hyväksikäytettävyyttä.

NO-Beta verkkokaupassa

Kalaöljyjen laatu vaihtelee














Tämän voit havaita jo paljaalla silmälläkin. Vasemmalla Manninen Nutraceuticals Oy:n Pharma Omega-3 ja oikealla kilpailijan kalaöljykapseli.

Lisää Interactive Nutrition -tuotteita


















Maahantuomamme Interactive Nutrition -tuoteperhe laajenee lähiaikoina. Yksi uutuuksista on täysin laktoositon ja rasvaton ISOWHey Breezer -heraproteiini-isolaatti (CFM). Makuina mm. sitrus, mango ja ananas. Myös Protein 2 Go -proteiinipatukoihin tulee uusia makuvaihtoehtoja (golden pecan ja pralines and creme). Näistä patukoista jengi on todella tykännyt! Superherkullista mutta hieman hintavampaa Wow! -patukkaa tulee myös lisää varastoon. Ne myivät loppuun lähes samantien. Hulppeat 35 g proteiinia per patukka. Lisäksi vielä Interactiven Low-Carb patukat neljänä eri makuna. Johan on kohta patukkaa tarjolla! :-)

Interactive Nutrition verkkokaupassa

Vihreällä teellä maltillinen laihdutusvaikutus








Näyttö vihreäteeuutteen laihduttavista vaikutuksista on vankistunut 2000-luvulla. Tällä kertaa positiivista tutkimusnäyttöä kokosi International Journal of Obesity vihreän teen laihdutusvaikutuksia käsitellessä meta-analyysissaan. Vihreän teen laihdutusvaikutukset välittynevät sen katekiinien, kuten polyfenoli EGCG:n kautta. Katekiineista etenkin EGCG:n nauttiminen on tutkimuksissa lisännyt energiankulutusta ja rasvahappojen käyttöä energiaksi lyhyellä aikavälillä. Vihreän teen katekiinien positiivisia painonhallintaviakutuksia on dokumentoitu etenkin Aasiasta, kun taas kaukaasialaisaineistoissa tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Ihmistutkimuksissa vihreäteeuutteen aikaansaama lepoenergiankulutuksen lisäys on ollut merkitsevä mutta maltillinen, n. 4 %.

Maltillinen mutta merkitsevä laihdutusvaikutus

Meta-analyysi käsitti 44 potentiaalista vihreäteetutkimusta, joista 11 täytti tutkijoiden kriteerit vihreän teen nauttimisen vaikutuksista painonpudotukseen ja painonhallintaan. Meta-analyysin perusteella vihreää teetä nauttineet koehenkilöt laihtuivat keskimäärin 1,31 kiloa enemmän (tai keräsivät painonhallintavaiheessa 1,31 kg vähemmän takaisin) kehon painostaan verrattuna vihreää teetä nauttimattomiin verrokkeihinsa. Laihdutustuloksissa oli kuitenkin voimakasta variaatiota ja tulokset olivat hyvin heterogeenisiä (mucirc=1.13 with 95% CI: 0.25 to 3.80; I2=94% with 95% CI: 77% to 98.0%; test for heterogeneity: P<0.001).> Oheista kuvaa klikkaamalla pääsee käsiksi meta-analyysiin sisällytettyjen tutkimusten ominaispiirteitä.

Sensitiivisyys vihreän teen ja kofeiinin vaikutuksille vaihtelee?

Estimoitu vaikutus oli suurin kun kofeiininsaanti oli vähäistä, verrattuna kohtuulliseen tai tätä runsaampaan kofeiininsaantiin. Käytännössä vähäisempi kofeeininsaanti yhdistyi tutkimuksessa aasialaistutkimuksiin, kun kaukaasialaisaineistoissa kofeiininsaanti oli runsaampaa. Meta-analyysissä spekuloidulla etnisellä taustalla ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vihreän teen painonhallinta- tai laihdutusvaikutukseen. Katekiinien annostuksella ei myöskään ollut tutkimuksessa merkitsevää vaikutusta laihdutustulokseen. Tuloksien tulkintaa vaikeutti osittain heterogeenisyys aineistoissa, etenkin kofeiininsaannin ja etnisen taustan osalta. Tutkijat teoretisoivatkin, että geneettinen ja etninen tausta saattavat vaikuttaa koehenkilöiden sensitiivisyyteen katekiinien ja kofeiinin metabolisille vaikutuksille. Nämä saattavat selittää heterogeenisiä laihdutustuloksia ja kohtuullistaa EGCG:n itsenäistä laihdutusvaikutusta.

Laihdutustulokset olleet riippumattomia katekiiniannostuksista

Meta-analyysissa EGCG:n annostus ei ollut merkitsevä painonmuutoksia aikaansaanut muuttuja. Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, esimerkiksi Bérubé-Parentin ym. (2005) tutkimuksessa 200 mg kofeiinilla ja varioiduilla annoksilla EGCG:a (90, 200, 300 ja 400 mg) 3 krt/vrk oli yhtäsuuruinen positiivinen vaikutus 24 tunnin energiankulutukseen. Tyypillinen tehokas annostus EGCG:a on tutkimuksissa ollut n. 300 mg/vrk. Meta-analyysin perusteella vihreän teen sisältämällä EGCG:lla on pieni mutta merkitsevä vaikutus laihdutustulokseen ja painonhallintaan.

Meta-analyysin tutkimukset olivat kestoltaan keskimäärin 3 kk, joten varsinaisia pitkäaikaisia painonhallintavaikutuksia ei näistä tuloksista voida ennustaa. Tutkimustarkastelun perusteella vihreäteeuutteen laihdutusteho voi vaihdella voimakkaasti yksilöiden välillä.


Lähde: Ravintomedia/Juuso Reinikainen

tiistai 15. syyskuuta 2009

Lisää Vida-tuotteita


















Perjantaina pitäisi olla noutomyymälän hyllyssä lisää Vida-tuotteita:

- B Complex

- Zinc+B6

- Multimineral

- Selenium

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Lisää D-hypetystä






Endocrine Societyn vuosikokouksessa esiteltiin mielenkiintoinen D-vitamiinitutkimus. Shalamar Sibley, M.D. ja kumppanit Minnesotan yliopistosta raportoivat, että veren aktiivisen D-vitamiinin määrä ja laihtumistahti kulkevat käsikädessä. Yhden ng/ml:n nousu vauhditti "taikinan" polttoa n. 0,2 kg. Runsas D-vitamiinin saanti auttoi myös säilyttämään lihasmassaa laihdutuksen aikana.

D-vitamiinin myrkyllisyydestä (tai pikemminkin myrkyttömyydestä)

John Jacob Cannell: The Truth About Vitamin D Toxicity (2009). Kommentti: Yleistajuinen teksti D-vitamiinin myrkyllisyydestä - tai sen äärimmäisestä puutteesta.

Reinhold Vieth: Vitamin D supplementation, 25-hydroxyvitamin D concentrations, and safety (yhteenveto, 1999)

John N Hathcock, Andrew Shao, Reinhold Vieth and Robert Heaney: Risk assessment for vitamin D (yhteenveto, 2007). Katso nämä taulukot: TABLE 1 ja TABLE 2

Bruce W Hollis and Carol L Wagner: Assessment of dietary vitamin D requirements during pregnancy and lactation (yhteenveto, 2004). Kommentti: Suomessa annettiin pikkulapsille 1950-1960 -luvuilla 100-125 µg päiväannoksia, ilman mitään raportoituja terveysongelmia.

Markestad T, Hesse V, Siebenhuner M, Jahreis G, Aksnes L, Plenert W, Aarskog D. Intermittent high-dose vitamin D prophylaxis during infancy: effect on vitamin D metabolites, calcium, and phosphorus (tutkimus, 1987). Kommentti: Itä-Saksassa toteutettiin vielä huomattavasti voimakkaampia annostuksia kuin Suomessa 1950-1960 -luvuilla. Vauvat saivat kolmen kuukauden välein aina 18 kuukauden ikään asti yhteensä 35 000 µg päivässä. Ajoittaista hyperkalsemiaa lukuunottamatta, tästäkään ei seurannut mitään muita havaittavia kliinisiä terveysongelmia missään vaiheessa. Käytäntö oli voimassa 35 VUOTTA.

Robert Heaneyn seminaariesitys WHAT’S A VITAMIN D DEFICIENCY? OVERVIEW, ACTIONS. Katso erityisesti sivua 48!

Robert Heaneyn seminaariesitys (2008) VITAMIN D. How Much Do We Make? How Much Do We Need? For What Endpoints?

Lähde: Christer Sundqvist

Lukijakyssä kestävyysurheilijan ravinteet













"Terve!
Olen noin nelikymppinen (70kg) aktiivisesti juoksua harrastava mies, tarkoituksena joskus juosta maraton kohtuu aikaan. Tällä hetkellä tankkaukseen käytän Whey overdrive 15g + 25g malto, noin puoli tuntia ennen lenkkiä. Palautusjuomana myoreco 80g + glutamiini 7g, tämä tuntuu toimivan jo kohtuu hyvin, Nyt harkinnassa ostaa Anabolic Overdrive Hardcorea jota käyttäisin tankkaukseen 15-20g +malto ja palautukseen 80g. vai olisiko tankaukseen parempi aine Leaderin active sport+whey overdrive? Juoksijoiden lisäravinteista ei tahdo oikein löytyä tietoa, tuntuvat kaikki olevan "pelkkä kaurapuuro rittää" porukkaa.
Nuorempana tuli aktiivisesti väännetyä rautaa, mutta siitä tuntuu lisäravinne puoli menneen eteenpäin vauhdilla. Kaikki mahdolliset vinkit ja neuvot on tervetulleita."


Whey Overdrive + malto (tai OsmoPure) soveltuvat hyvin tankkaukseen ennen kestävyyssuoritusta. Myös MyoReco + glutamiini sopii hyvin mainitsemaasi käyttötarkoitukseen. Epäselväksi kuitenkin jäi, että mitä nautit suorituksen aikana. Jos Leaderin Active Sportia, niin homma OK.

Lukijakyssä: tyypin 1 diabetes ja ravintolisät
















"Mitkä ovat mielestäsi tarpeelliset lisäravinteet nimenomaan 1 tyypin diabeetikolle ja eroaako ne jotenkin 2 tyypin diabeetikolle suositeltavista aineista? Ja siis ihan terveyden kannalta ja lisätautien ehkäisyn kannalta ajateltuna. Mm. Tohtori Tolonen suosittelee mielettömästi eri valmisteita diabeetikolle, mutta vähän tuntuu että ajatuksena hänellä on enemmän omien tuotteidensa mainostus..vai mitä mieltä itse olet? Toloselta kun jotain sitten yrittää kysyä ja vaatia perusteluita hänen väittämilleen, niin eihän sitä vaivauduta edes vastaamaan.
Ei sitä mielellään pistäisi turhiin lisäravinteisiin rahaa, vaikka varmasti myös monia hyödyllisiäkin tuotteita löytyy. Itsellä käytössä mm. monivitamiini, magnesium, benfotiamiini+kromi (mitä mieltä tästä?), kalaöljykapselit, c ja d vitamiinit. Sekä myös beta-alaniini, joka ilmeisesti ajanee saman asian kuin Tolosen hehkuttama karnosiini? Ruokavalio on muuten aika low-carb, eli n. 100-140g hh/vrk."


Diabeetikon ruokavaliossa keskeisintä on hiilihydraattien saannin rajoittaminen (Accurso ym. 2008). Myös kromipikolinaatti voi vaikuttaa suurina annoksina edullisesti verensokerikontrolliin. Monivitamiinit ja kalaöljy ovat myös diabeetikoille suositeltavia.

Whats a Vitamin D Deficiency?










Tuli jo pari mailia, että paljonko sitä D-vitskua nyt pitää sitten ottaa. Heaney suositteli ravintolisänä vähintään 2000 IU:ta eli 50 mcg vuorokaudessa. Suomessa kannattanee talvella ottaa vieläkin enemmän. 400 IU = 10 mcg.

Anonyymi postasi kommenttiosioon mielenkiintoisen videon "Whats a Vitamin D Deficiency?". Tällä 44 minuutin kestoisella videolla luennoi maailman johtava D-vitamiiniasiantuntija, sisätautilääkäri Robert Heaney, M.D. Voit katsella videon napsauttamalla tästä. Sen verran paljon on tullut luettua (ja katsottua) "D-propagandaa" viime aikoina, että oli lähes pakko käydä näpistämässä myymälän puolelta D-paketti. :-) Hyvänmakuisia muuten nämä Vitabalansin purutabletit ja sisältävät myös ksylitolia. Toisaalta Vidan D-vitamiinitabletit ovat selvästi edullisempia. Molempia löytyy noutomyymälän hyllyltä ja molemmat sisältävät D3-vitamiinia (kolekalsiferoli), joka on tehokkaampaa kuin D2-vitamiini (ergokalsiferoli).

Varsin mielenkiintoista oli se, että eräs vanhempi rouvashenkilö kävi muutama päivä sitten noutomyymälässä ja kertoi, että hänen lääkärinsä oli sanonut, että D-vitamiinia ei saada kotimaassa riittävästi ihan sama mitä syö. Vanhat käsitykset siis alkavat muuttumaan. Tai sitten kyseessä oli nuori lääkäri, joka seuraa säännöllisesti aiheeseen liittyvää tieteellistä tutkimusta.

Heaneyn videon johdosta palautui mieleen yksi luuston (pato)fysiologiaan liittyvä juttu. Olin nimittäin useita vuosia sitten fysiologian (pitkän) peruskurssin lopussa järjestettävässä seminaarissa, jonka yhtenä aiheena oli luuston fysiologia ja osteoporoosin ehkäisy. Professori kysyy yhdessä vaiheessa, että mistä johtuu nimitys "riisitauti"? (engl. rickets) Innokkaana, mutta varsin tietämättömänä opiskelijana vastasin, että "Oisko siitä kun ovat syöneet liikaa riisiä ja siten saaneet liian vähän D-vitamiinia..?" Päin seiniä meni. Liittyi kuulemma luuston tiettyjen rakenteiden ulkonäköön riisitautipotilailla. Näin ainakin professori Leppäluoto informoi, joskin netistä löytyy erilaisiakin vastauksia.

Heaneyn videon johdannossa mainitaan myös osteomalasia. Tämä aikuisten luunpehmennystauti muistuttaa lasten riisitautia, joskin luunmuodotushäiriöt keskittyvät näissä taudeissa hieman eri paikkoihin. Molemmat taudit ovat nykyaikana melko lailla historiaa, sillä jo minimaalinen määrä D-vitamiinia estää molemmat. On kuitenkin olemassa harvinainen D-vitamiiniresistenssi riisitauti, joka johtuu pääasiassa kahdesta syystä: 1) elimistö ei kykene muuttamaan ravinnosta ja/tai iholta saatua D-vitamiinia aktiiviseen muotoon (tyyppi I D-vitamiiniresistenssi) tai 2) aktiivinen D-vitamiini ei vaikuta munuaisissa kalsiumin ja fosfaatin eritystä vähentävästi (tyyppi II D-vitamiiniresistenssi).

Lue myös:
Runsas D-vitamiinin saanti maksimoi urheilusuorituskyvyn

lauantai 12. syyskuuta 2009

Ammattilaisvoimanostoa Oulussa














Oulussa liikuteltiin raskaita rautoja, kun Rautatienkadulla pidettiin amattilaisvoimanostokisat. Tulokset näkyvät taululla.

Kuva: Mölliskön blogi

Kreatiinilisä parantaa räpyläuimareiden suorituskykyä











Jo viiden päivän kreatiinilataus parantaa merkitsevästi räpyläuimareiden suorituskykyä. Tuoreessa unkarialaistutkimuksessa uimaripojat (15.9+/-1.6 v.) saivat pävittäin joko 4 x 5 g kreatiinimonohydraattia tai saman verran lumetuotetta (glukoosia ja askorbiinihappoa). Uima-aika sadalla metrillä väheni merkitsevästi kreatiiniryhmässä, mutta pysyi muuttumattomana lumeryhmässä. Kreatiini paransi myös ns. Bosco-hyppytestiä. "The results of this study indicate that five day [creatine] supplementation enhances the dynamic strength and may increase anaerobic metabolism in the lower extremity muscles, and improves performance in consecutive maximal swims in highly trained adolescent fin swimmers", päättelivät tutkijat.

Pakollinen tuotepuffi: Manninen Nutraceuticals Oy:n CMPure lienee Suomen edullisin kreatiinivalmiste. 2 kg:n jättipurkki maksaa vain 26,90. CMPure sisältää huippulaadukasta Creapure -kreatiinimonohydraattia.

Meta-analyysi vahvisti vihreän teen laihduttavan vaikutuksen










International Journal of Obesity -tiedelehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan vihreä tee nopeuttaa laihtumista kolmen kuukauden aikana noin 1,5 kiloa. Vaikutus oli suurempi niillä henkilöillä, jotka käyttivät päivittäin alle 300 milligrammaa kofeiinia. Meta-analyysissä oli mukana kaikkiaan 11 tutkimusta.

Double Tounch -niminen "ravintolisä" vedetään markkinoilta

Double Touch -ravintolisä voi aiheuttaa vakavia sydänperäisiä haittavaikutuksia. Markkinoija vetää myynnistä kaikki erät terveysriskien takia. Tuotteesta on löytynyt aineita, jotka voivat aiheuttaa vakavia sydänperäisiä haittavaikutuksia. Etenkin sydän- ja verisuonitauteja potevien on lopetettava tuotteen käyttö heti. Ravintolisässä havaittuja sildenafiili-lääkeaineen kaltaisia aineita ei hyväksytä elintarvikkeissa. Kuluttajia pyydetään palauttamaan tuote paikkaan, josta se on ostettu. Heille maksetaan takaisin tuotteen hinta. Epäiltäessä haittavaikutuksia on otettava yhteys lääkäriin.

Lähde: IL

Verkkokaupan minimitilausraja tiputettu 90 euroon















Kuluttajien häikäilemättömän painostuksen vuoksi :-) verkkokaupan minimitilausraja on tiputettu 90 euroon. Kaikki tilaukset toimitetaan edelleen rahtivapaasti. Muista tutustua ennen tilausta toimitusehtoihin.

Uusi beeta-alaniinitutkimus














Taas on putkahtanut ulos uusi beeta-alaniinitutkimus, joskin tällä hetkellä vielä ainoastaan konferenssitiivistelmän muodossa. Tutkimuksessa käytettiin "time-released" tabletteja, jotka vapauttavat beeta-alaniinia vähitelleen elimistön käyttööön. Päiväannos oli 3.2 g. Tulokset osoittivat, että ihon kihelmöinti hävisi lähes kokonaan, kun päiväannos saatettiin elimistöön vähitellen. Sama vaikutus saataneen aikaiseksi jakamalla päiväannos useaan kerta-annokseen. Kuten odotettua, lihassolujen karnosiinipitoisuus nousi tehokkaaasti; 59 % neljän viikon aikana.

Harris RC, Glenys JA, Kim HJ, Kim CK, Price KA, Wise JA. Changes in muscle carnosine of subjects with 4 weeks supplementation with a controlled release formulation of beta-alanine (CarnosynTM), and for 6 weeks post. FASEB J. 2009 23:599.4

Lue myös:
Lukijakyssä: Beeta-alaniinin vaikutusmekanismi ja annostelu

Mielenkiintoinen blogikirjoitus D-vitamiinista
















D-vitamiinin merkityksen aliarvionti on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio

Glukosamiinista hyötyä kovaa harjoitteleville urheilijoille














Japanilainen tutkimusryhmä julkaisi juuri uuden glukosamiinitutkimuksen International Journal of Molecular Medicine -tiedelehdessä. Koehenkilöinä oli jalkapalloilijoita, joiden nivelet laitettiin tutkimuksen ajaksi kovan rasituksen alle. Tutkijat havaisivat, että glukosamiini vähentää tyyppi II:n kollageenin hajoamista sekä ylläpitää/stimuloi sen synteesiä. Tyyppi II:n kollageenia on runsaasti rustossa. Vaikutus kuitenkin hävisi nopeasti käytön lopettamisen jälkeen. Tämä on huono uutinen kuluttajille, mutta hyvä uutinen glukosamiinikauppiaille. Yhteenvetona voitaneen todeta, että glukosamiinia pitää käyttää melko lailla ympäri vuoden, jos sitä halutaan käyttää ennaltaehkäisevästi (poislukien ehkä keveimmät harjoitusjaksot).

Glucosamine 150 g verkkokaupassa 17,90

Lukijakyssä rasvoista
















"Yritin löytää tähän vastausta blogisi rasva-aiheista, mutten siinä kuitenkaan onnistunut.

Taustat: 31-v mies, 95kg, treenannut 10 vuotta, sali 3-4krt/vko (intensiteetti suht korkea)

Eli kysymys kuuluu paljonko sinun mielestäsi (suunnilleen, tarkasti lienee vaikea sanoa) yllä olevilla taustoilla olevan miehen pitäisi ottaa "ylimääräistä", hyvää rasvaa
(pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu oliivi/-rypsiöljy) päivittäin, kun samalla muu ruokavalio on suhteellisen rasvaton?
Päivän ainoa rasvat tulee esim täysjyväleivästä (muutama siivu päivässä), muroista (yksi lautasellinen päivässä, ei mitään suklaamuroja), yhdestä kok. kananmunasta päivässä,
lounaalla tulevasta suurehkon ruoka-annoksen (yleensä joko broileria, kalkkunaa, possua, tai lohta) rasvasta.

Eli pystytkö neuvomaan suunnilleen paljonko hyvää rasvaa kannattaisi ottaa, ja kuinka usein ja onko ajankohdalla (esim ilta juuri ennen nukkumaan menoa) väliä?

Ja paljonkohan (millilitroissa-grammoissa) rasvaa yhdessä ruokalusikassa mahtaa olla?

Kiitoksia taas ja hyvää syksyä!"


Itse en luokittelisi pellavansiemenöljyä tai rypsiöljyä yhtään sen paremmaksi rasvaksi kuin esimerkiksi punaisen lihan rasvat. Tällaiselle luokittelulle ei yksinkertaisesti ole tieteellisiä perusteita. Ajatus on myös evoluutiobiologisesti koominen. Voit syödä kaikkia rasvoja (poislukien transrasvat) melko lailla vapaasti. Siihen voit sitten lisäksi ottaa muutaman kalaöljykapselin ja ruokalusikallisen oliiviöljyä päivittäin.

Lue myös:
Lukijakyssä: tyydyttynyt rasva ja sydänsairausriski

perjantai 11. syyskuuta 2009

MUISTUTUS: Super-Lauantai huomenna














Todella häikäilemättömänä muistuksena mainittakoon, että huomenna siis Super-Lauantai noutomyymälässä. Kahvitarjoilu. Lue lisää napsauttamalla tästä.

PS. Olen itse paikalla ainakin loppupäivästä.

Christel Lamberg-Allardt siirtynyt Sauber-talliin?











Tunnettu suomalainen D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt näyttäisi siirtyneen Sauber-talliin. Hänen tuore kommenttinsa tuoksahtaa nimittäin varsin erehdyttävästi sauberilta (=saisselta):

"D-vitamiiniryhmä saa syksyn 2009 aikana valmiiksi selvityksenä ja ehdotuksensa siitä, millä keinoilla suomalaisten D-vitamiininsaantia voitaisiin lisätä. Ryhmä ei muuta suositusta, sillä mahdolliset muutokset tehdään pohjoismaisena yhteistyönä. Maailmalla käydään erittäin vilkasta keskustelua suosituksista. Iso-Britanniassa valmistellaan jonkinlainen konsensuslausunto, joka pohjautuu heinäkuun alussa pidetyn kokouksen keskusteluun. Heillä ei ole tällä hetkellä saantisuositusta. Reinhold Vieth oli mukana puolustamassa korkeita saantisuosituksia, mutta yleinen mielipide oli paljon maltillisempi, ja korostettiin sitä, että emme tiedä haittavaikutuksista riittävästi. Lokakuun alussa pidetään 13. kansainvälinen D-vitamiinikongressi Belgiassa (vitamin D workshop), jossa järjestetään debatti saantisuosituksista. Haluan siis korostaa, että D-vitamiinitutkijapiireissä ei olla päästy yhteisymmärrykseen sopivasta saannista. Oma käsitykseni on, että riittävää näyttöä suurten saantien höydyistä ei ole, ja niiden haitoista vielä vähemmän. D-vitamiini on toksinen aine jolla on vaikutus kalsiumaineenvaihduntaan. Se että isoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on löydetty yhteys jonkun taudin riskin ja D-vitamiinitasojen välillä, ei tarkoita sitä että kyseessä on suora syy-seuraus. Hyvää syy-seurausnäyttöä hiukan isompien annosten suhteen on murtumien ehkäisyssä: päivittäinen 20 µg lisä voi estää luunmurtumien syntyä vanhemmalla iällä. Mutta keskimääräinen saanti Suomessa ei ole tällä hetkellä kaikilla ihmisillä riittävä – toisaalta toisten saanti voi olla erittäin hyvä. Saantisuositus tarkoittaa sitä, että väestöstä 95% saa D-vitamiinitarpeesta tyydytetyksi."

Tämä kommentti siis saman henkilön suusta, joka oli kansainvälisessä tiedelehdessä vaatimassa selvästi suurempia saantisuosituksia. Väite, että D-vitamiini on toksinen aine, on täyttä saissea. Tämä on taas tätä ravitsemuspolitiikkaa.

Ihminen on fysiologisesti trooppinen eläin, jonka ns. kriittinen lämpötila on yli +27 C-astetta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että napaketulla raja on -20 C-astetta. Ihminen myös sopeutuu kuumaan nopeasti ja tehokkaasti osoittaen näin trooppisen alkuperänsä. Kylmään sopeutuminen on sen sijaan huomattavasti heikompaa. Ihminen on siis saanut auringosta erittäin suuria määriä D-vitamiinia miljoonien vuosien ajan. Mutta nyt tästä samaisesta yhdisteestä on yhtäkkiä tullut ravitsemuspoliitikoiden mukaan "toksinen aine". Kattia kanssa.

PS. Edellä lainattu kommentti on poimittu Christer Sundqvistin blogin debaatista.

Hanna Päkkilä nimitetty myyntipäälliköksi














Manninen Nutraceuticals Oy:n myyntipäälliköksi on nimitetty 1.9.2009 alkaen Hanna Päkkilä. Hanna vastaa mm. noutomyymälästä ja tukkumyynnistä sekä viimeistelee tradenomiopintojaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä. Urheiluravinteet ovat tulleet Hannalle tutuiksi kuntosali- ja jujutsuharrastusten myötä. Yhteistiedot: puh. 050 414 7457, e-mail hannapa@gmail.com