Kristiina Juvonen & Leila Karhunen
Lihavuus on maailmassa vakavampi ongelma kuin koskaan ennen. Ylipainoisten määrä on ensi kertaa ihmiskunnan historiassa ylittänyt aliravitsemuksesta kärsivien määrän, eikä tämä kehitys näytä laantuvan. Erityisesti huoli lihavuuden aiheuttamista terveysriskeistä, joista keskeisin on tyypin 2 diabetes (aikuistyypin diabetes), on saanut yhteiskunnan eri tahot ponnistelemaan lihavuuden lisääntymisen pysäyttämiseksi.
Lihavuus on seurausta energian saannin ja -kulutuksen välisestä epätasapainosta. Liikunta ja liikkumista aktivoivat toimet ovat tärkeitä pyrittäessä vaikuttamaan ihmisten energiankulutukseen.
Energiatasapainon säätelyn kannalta vieläkin keskeisemmässä roolissa on kuitenkin energian saanti. Siksi on tärkeää tuntea sellaiset elintarvikkeiden ominaisuudet, jotka ovat syömisen ja painonhallinnan kannalta olennaisia.
Ravintoon ja sen osatekijöihin, kuten energia- ja ravintoainesisältöön, rakenteeseen ja aistittaviin ominaisuuksiin, kohdistuva tutkimus pyrkii kehittämään ja muokkaamaan elintarvikkeita ja niiden ominaisuuksia painonhallintaa tukeviksi.
Muun muassa nämä ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten kylläiseksi tekeväksi ruoan koemme ja miten se vaikuttaa elimistössämme.
Tutkijat ovat alkaneet hiljattain kiinnittää laajamittaista huomiota ravinnon proteiinin terveyshyötyihin. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan riittävällä proteiinin saannilla on edullinen vaikutus kehon energiatasapainoon. Juuri päättynyt laaja yhteiseurooppalainen Diogenes-tutkimusprojekti osoitti muun muassa, että jo kohtuullinenkin proteiinin suhteellisen osuuden lisääminen - noin 15 prosentista noin 25 prosenttiin - edesauttaa painonhallintaa.
Viimeisimpien ravitsemussuositusten mukaan proteiinin suositeltava osuus ruokavalion kokonaisenergiasta on 10-20 prosenttia. Painonhallinnan näkökulmasta jopa hieman tätä suurempi proteiinin osuus ruokavaliossa - noin 20-25 prosenttia - voi siten edistää painonhallintaa. Tätä suuremmalla määrällä ei sen sijaan ole osoitettu olevan vaikutusta.
Mekanismeja, jotka ovat proteiinin edullisten painonhallintavaikutusten taustalla, ei vielä täysin tunneta. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että ruokavalion energiaa tuottavista ravintoaineista proteiini lisää kylläisyyttä tehokkaimmin.
Tämä liittyy mahdollisesti siihen, että proteiinipitoinen ruoka lisää tehokkaasti aterianjälkeistä lämmöntuotantoa eli termogeneesiä. Kylläisyyttä tehokkaammin lisäävä vaikutus voi selittyä myös sillä, että proteiinipitoinen ruoka stimuloi aterian jälkeen monien kylläisyyttä säätelevien hormonien vapautumista ruoansulatuskanavan alueelta.
Laihdutuksen aikana riittävä proteiinin saanti myös suojaa lihasmassaa, mikä puolestaan ylläpitää kehon perusaineenvaihduntaa ja energiankulutusta.
Eri proteiininlähteiden vaikutuksissa voi kuitenkin olla eroja johtuen tekijöistä, jotka vaikuttavat aterian jälkeiseen proteiinien pilkkoutumiseen ja imeytymiseen sekä niiden pitoisuuteen verenkierrossa. Näistä vaikutuksista on eri proteiininlähteiden osalta toistaiseksi varsin niukasti tietoa.
Myös ruoan rakenteella on tärkeä merkitys energiatasapainon säätelyssä. Rakenteeltaan kiinteä, hitaasti pureskeltava ruoka lisää hyvin kylläisyyden tunnetta.
Ruoan rakennetta voidaan muokata monin tavoin jo perinteisen ruoanvalmistuksen keinoin. Elintarviketeknologia tarjoaa lisäksi uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden rakenteen muokkaamiseksi haluttuun muotoon.
Muun muassa entsyymejä hyödynnetään elintarviketeollisuuden prosesseissa jo nyt. Esimerkiksi niin sanottua entsymaattista ristisilloitusta käytetään hyväksi lukuisissa teollisissa prosesseissa, muun muassa liha-, maito- ja leipomotuotteiden rakenteen muokkauksessa.
Ristisilloituksen avulla on mahdollista tuottaa rakenteeltaan kiinteämpiä elintarvikkeita niin, etteivät tuotteen ravitsemuksellinen laatu ja sisältö oleellisesti muutu.
Suotuisien painonhallintavaikutustensa vuoksi proteiinit ovat erityisen kiinnostava kohde elintarvikkeiden rakenteen muuntelulle. Proteiinien rakennemuuntelun vaikutuksista syömisen ja painon hallintaan ei ole kuitenkaan toistaiseksi tutkimustietoa.
Suomen Akatemian Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (Elvira) -tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa selvitetään VTT:n, Kuopion yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyönä, miten rakenteeltaan muunnellut maitopohjaiset proteiinit vaikuttavat syömisen säätelyyn elimistössä.
Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti maidon proteiinit hera ja kaseiini - onhan maito ensimmäinen ravintolähteemme ja keskeinen osa myös suomalaista ruokakulttuuria. Maidon proteiinit ovat lisäksi ravitsemuksellisesti täysiarvoista proteiinia, jossa aminohappokoostumus on lähellä elimistön tarvetta.
Ruoka on olennainen osa jokapäiväistä elämäämme. Siksi se on keskeinen kohde, kun pyritään löytämään keinoja, joilla voidaan tukea painonhallintaa ihmisten arjessa ja väestötasolla. Sen vuoksi on tärkeää tuntea elintarvikkeiden ominaisuuksia, jotka vaikuttavat energiatasapainon säätelyyn, ja hyödyntää tätä tietoa elintarvikkeiden tuotekehityksessä.
Juvonen toimii tutkijana ja Karhunen erikoistutkijana Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa Kuopion yliopistossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti