Noutomyymälä suljettuna 1.-9.7

Manninen Nutraceuticals Oy:n noutomyymälä on loman vuoksi suljettuna 1.-9.7. Sen sijaan verkkokauppamme operoi normaalisti koko kesän. Verkkokaupan puh.nro on loman ajan 040 522 6763. Hyvää kesää!

Näpistelijä kävi Mannisvarastolla :-)

Kehonrakentajien ravintolisä pois markkinoilta - sisältää naishormonia

Evira on saanut RASFF-hälytysjärjestelmän (Rapid Alert System for Food and Feed) kautta tiedon, että vantaalaisen yrityksen maahantuoma Animal Cuts - niminen ravintolisä (parasta ennen 03/14/13) sisältää progesteronia.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan progesteroni on ominaisuuksiensa perusteella selkeästi lääkeaine, jota voidaan määrätä ainoastaan lääkemääräyksellä. Kaikki progesteronia sisältävät valmisteet rinnastetaan reseptilääkkeisiin koostumuksen perusteella. Progesteronia käytetään mm. naisten ehkäisypillereissä.

Animal Cuts -tuotteen käyttö voi aiheuttaa vaaraa käyttäjän terveydelle. Jos kuluttaja on saanut tai epäilee saaneensa ravintolisästä haittavaikutuksia, hänen tulee ottaa yhteyttä lääkäriin. Haittavaikutuksista tulee ilmoittaa myös oman kunnan elintarvikevalvonta-viranomaisille.

Kuluttajia pyydetään palauttamaan tuote myyntipaikkaan, josta se on ostettu.

Essi Lindgrenin kuulumisia

Teksti: Essi Lindgren

Kaksi kertaa olen nyt kilpaillut kolmiloikkaa tälle kesälle ja molemmilla kerroilla oma ennätys on parantunut, eli kesä on lähtenyt käyntiin täysin suunnitelmien mukaan. Ennätykseni on nyt 12.82. Viime viikolla minulla oli kovempi treenipätkä (9 treeniä) enkä kisaillut ollenkaan. Kovemman viikon tarkoitus on saada hyvä kunto säilymään koko kesän ja auttaa kuntohuipun saavuttamista elokuun Kalevan kisoihin. Seuraava kisani on lauantaina 3.7. kolmiloikkakarnevaaleilla Jämsässä. Kisaan on ilmoittautunut kaikki suomalaiset kärkikolmiloikkaajat, joten hyvä kisa on luvassa. Tavoitteenani on vihdoin ylittää 13 metriä. Toivottavasti sääkin suosisi ensimmäistä kertaa tälle kesälle (edellisissä kisoissani on molemmissa ollut vajaa 10 astetta lämmintä)…

Antti Aron levittämä antivitamiinipropaganda

"The Journal of the American Medical Association [JAMA] today is advising all adults to take at least one multivitamin pill each day."-- JAMA 31.8. 2002

KTL:n entinen tutkimusprofessori, antivitamiinikiihkoilija Antti Aro ja tunnettu vitamiinilisien puolestapuhuja Matti Tolonen ovat käyneet vuosikaudet sanasotaa vitamiinilisien tarpeellisuudesta. Ylilyöntejä on taatusti tapahtunut molempien taholta, mutta ainoastaan Aro nautti vitamiinisodan aikana veronmaksajien kustantamaa palkkaa. Näin ollen hänen velvollisuutena oli tarjota kansalaisille parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa informaatiota - nothing more, nothing less.

Olen viime päivinä työstänyt tulevan kirjani (Urheiluravinteet, WSOYpro 2010) ylähengitystieinfektioihin pureutuvaa lukua ja viikonlopun aikana tuli taas luettua kymmeniä tieteellisiä artikkeleita aiheen tiimoilta. Yksi aktiivisimmista tutkijoista tällä saralla on ollut lääkäri-biokemisti Harri Hemilä Helsingin yliopiston kansanterveys-tieteen laitokselta. Hemilä väitteli lääketieteen tohtoriksi juuri tästä aiheesta vuonna 2006. Pidä vuosiluku mielessä. Aro on väitöksestä taatusti tietoinen, olihan Hemilän yhtenä ohjaaja KTL:n Jarmo Virtamo ja väitöskirjan yhtenä tarkastajana samaisen talon Hannu Alho. Vastaväittäjä Arto Palmu Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitokselta kommentoi tilaisuudessa, että aiheeseen liittyvää tutkimustyötä on syytä jatkaa, koska C-vitamiinilla saattaa olla kansanterveydellistä vaikutusta infektiotautien torjunnassa ja oireiden lievittämisessä. Tämä oli varsin optimistinen kommentti, kun otetaan huomioon, että estovaikutus on tutkimuksissa realisoitunut lähinnä urheilijoilla ja sotilailla (hoitovaikutus sen sijaan realisoituu myös "taviksilla").

Tarina jatkuu. Hemilä arvosteli vuonna 1987 tänä päivänäkin voimassa olevaa C-vitamiinin saantisuositusta Duodecim -lehdessä. Hänen mukaansa ravitsemussuositusten tavoitteena on ainoastaan puutostautien estäminen. Huomaa, että Aro oli voimakkaasti mukana suositusten väsäämisessä, ja hän ei suvainnut tällaistä arvostelua laisinkaan, vaan hän yritti leimata arvostelijat puoskareiksi. Vuonna 1990 Hemilä julkaisi Duodecim -lehdessä artikkelin, jossa mm. mainitaan, että ”Biokemian näkökulmasta C-vitamiinin vaikutus vilustumiseen [sic, po. ylähengitystieinfektioon] ei ole yllättävää”. Hemilä selittää artikkelissa lyhykäisesti C-vitamiinin merkitystä valkosolujen toiminnan kannalta. Aro taatusti lukee Duodecim -lehteä, sillä olihan hän myös lehden toimituskunnassa. Ja nykyisin aiheesta tiedetään paljon enemmän (kts esim. Wintergerst ym. 2006).

Mutta mitä sanoo Aro C-vitamiinin ja ylähengitystieinfektioiden välisistä yhteyksistä artikkelissaan, joka on päivätty 4.2. 2008? Well, alla muutama lainaus:

”On myös epäilty virustulehduksen lisäävän C-vitamiinin tarvetta, mutta ei ole näyttöä siitä, että tähän pitäisi reagoida syömällä lisää C-vitamiinia. Terveellä ihmisellähän on elimistössään jo valmiiksi varastossa C-vitamiinia.. [vrt. tähän] Sen sijaan on mahdollista, että suuret C-vitamiiniannokset voivat lyhentää flunssan oireiden kestoa noin puolella päivällä [Tämäkin on pitänyt laittaa alakanttiin; kts. tämä]. Tämä voisi johtua siitä, että joissakin tutkimuksissa C-vitamiinin on todettu lievittäneen flunssaan tai muunlaiseen ärsytykseen liittyviä hengitystieoireita.. Flunssa on virustauti eikä C-vitamiinilla ole mitään todettuja vaikutuksia viruksiin. Tätä kautta ei hyödyllinen vaikutus siis voi välittyä.”

Tarjosiko Aro kansalaisille parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa informaatiota? Postaa mielipiteesi kommentti-osioon!

Valkosolujen C-vitamiinipitoisuus infektion aikana

Törmäsin juuri mielenkiintoiseen kuvioon, jossa näkyy valkosolujen eli leukosyyttien C-vitamiinipitoisuus ylähengitystieinfektion aikana, kun koehenkilöille annettiin joko 6 grammaa tai 200 milligrammaa C-vitamiinia. Leukosyytit ovat tärkeä osa immuuni-järjestelmää ja ne tarvitsevat C-vitamiinia toimiakseen tehokkaasti. Mielenkiintoista on se, että 200 milligramman annosta käytettäessä leukosyyttien C-vitamiinipitoisuus pysyy muutaman päivän ajan alle normaalin - ja 200 milligramman annos on perinteisten standardien mukaan varsin iso annos. Ero lumetuotteeseen (none) alkaa näkymään vasta 4. päivän kohdalla. Korkeammat lähtöarvot C-vitamiiniryhmissä johtuivat siitä, että vitamiinilisän anto aloitettiin jo ennen infektion alkamista. 1. infektiopäivän aikana leukosyytit näyttävät kuluttavan megamääriä C-vitamiinia, sillä solupitoisuudet tippuivat myös 6 gramman ryhmässä. Mikä tärkeintä, myös flunssan oireet helpottuivat nopeammin ko. ryhmässä.

Vastaavanlaisia tutkimustuloksia on julkaistu runsaasti. Tästä huolimatta esim. Ravitsemustieteen perusteita -sivustolla kerrotaan, että "Kohtuulliset C-vitamiiniannokset (250 mg/vrk) mahdollisesti vähentävät flunsssan oireita." Kohtuulliset? Tekstin kirjoittaja tuskin on lukenut ainuttakaan aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tai sitten "poliittinen paine" ei anna mahdollisuutta esittää asioita todenmukaisesti.

Tulevassa kirjassani (Urheiluravinteet, WSOYpro 2010) nämä (ja muut asiat) on selitetty ilman poliittisesti korrektia tuubaa.

Kotiläksy:
Flunssan iskiessä C-vitamiiniannosten tulee olla varsin suuria, jotta maksimaalinen hyöty saadaan esiin. Itse suosittelen vähintään 3 grammaa päivässä heti ensioireiden ilmaannuttua.

Euroopan neuvosto: WHO liioitteli sikainfluenssa-uhkaa

Euroopan neuvoston mukaan Maailman terveysjärjestö WHO liioitteli suuresti sikainfluenssan uhkaa, mikä johti julkisten varojen haaskaamiseen ja lääketeollisuuden jättivoittoihin. Neuvosto vaatii riippumatonta selvitystä WHO:n toimista.

Neuvoston mukaan WHO:n toiminnan läpinäkyvyydessä on ollut ongelmia. Siksi neuvostossa on herännyt epäilyksiä, että lääketeollisuudella oli vaikutusta WHO:n tekemiin päätöksiin.

Lääketeollisuus on netonnut sikainfluenssalla valtavia summia sen jälkeen kun WHO julisti taudin muuttuneen pandemiaksi viime vuoden kesäkuussa. Neuvoston mukaan on todistettu, että WHO yliarvioi reippaasti pandemian vakavuuden.

WHO on torjunut väitteet lääketeollisuuden sekaantumisesta sen toimintaan.

Lähde: Uusi-Suomi

Euroopan neuvoston raportti on luettavissa täällä.

Välimeren ruokavalio vai niukasti hiilihydraatteja?

Duodecim 2010;126(13):1517-9

Pääkirjoitus
Mikael Fogelholm

Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, joihin suomalaiset suositukset vahvasti nojaavat, on alettu valmistella. Ne julkistetaan vuonna 2012. Julkinen keskustelu hiilihydraattien ja rasvojen saantisuosituksista on kuitenkin jo muutaman vuoden käynyt vilkkaana. Ruotsissa käyty väittely on herättänyt kansainvälistäkin hämmästelyä (Mann ja Nye 2009).

Nykyisiä suosituksia ovat eniten arvostelleet ns. alakarppaajat, joiden mielestä hiilihydraattien osuutta energiasta tulisi roimasti pienentää samalla suurentaen rasvan ja erityisesti tyydyttyneen rasvan osuutta. Atkinsin dieetti on ääriesimerkki hyvin vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Aktiivisesti kantaa ottavat "alakarppaajat" ovat koulutustaustaltaan sekava joukko. Joukossa on lääkäreitäkin mutta ei esimerkiksi ravitsemuksen tai sisätautien tutkijoita.

Henkilökohtaisuuksiinkin meneviin kannanottoihin on helppo suhtautua olankohautuksella. Toisaalta viimeisen vuoden aikana ilmestyi useampi ravinnon rasvojen ja sydäntautien yhteydestä tehty meta-analyysi, joiden tulokset saattavat vaikuttaa päätöksiin suositusten muuttamisesta tai muuttamatta jättämisestä.

Kohorttiaineistojen mukaan rasvan kokonaissaanti tai tyydyttyneen rasvan saanti ei ole ollut yhteydessä sydänsairauksien ilmaantuvuuteen (Mente ym. 2009, Siri-Tarino ym. 2010a, b), kun taas transrasvahapot ovat lisänneet riskiä (Skeaff ja Miller 2009). Yleensä ravinnon saanti on arvioitu monivuotisen seurannan alussa. Niinpä etenkin negatiivisia tuloksia on tulkittava varovasti: ravinnon saannin arvion epätarkkuus, ruokatottumusten muuttuminen seurannan aikana ja muiden ravintoaineiden vaikutuksen tilastollinen poistaminen pienentävät mahdollisuuksia havaita merkitseviä yhteyksiä.

Tilastoanalyyseissä vakiointi voidaan tehdä myös niin, että analyysi kertoo vaihtokaupasta eli siitä, mitä tapahtuu, kun yhtä ravintoainetta vähennetään ja toista lisätään. Jakobsenin ym. (2009) analyysissä viittä prosenttia energiansaannista vastaavan tyydyttyneen rasvan määrän vaihtaminen monityydyttymättömään pienensi sydäntapahtumien ilmaantuvuutta 13 % ja sydäntautikuolleisuutta 26 %. Aineistona olivat 11 kohorttitutkimuksen yhdistetyt tiedot. Kahden tuoreen meta-analyysin mukaan vastaavan suuruinen monityydyttymättömien rasvahappojen saannin lisääminen ja samanaikainen tyydyttyneiden rasvahappojen saannin vähentäminen pitkissä satunnaistetuissa interventioissa pienensi sydäntapahtumien riskiä 10 - 17 % (Skeaff ja Miller 2009, Mozzaffarian ym. 2010).

Jakobsen ym. (2009) analysoivat myös viittä prosenttia energiansaannista vastaavan tyydyttyneen rasvan määrän vaihtamista hiilihydraatteihin. Sydäntautikuolleisuudessa ei ollut eroja, mutta sydäntapahtumien ilmaantuvuus suureni 7 %. Skeaff ja Miller (2009) taas päättelivät varovaisesti, ettei tyydyttyneen rasvan ja hiilihydraattien vaihtokauppa aiheuta muutoksia sydäntautiriskiin.

Hiilihydraatteja koskeva tulos voi hämmentää, olemmehan tottuneet siihen, että juuri tyydyttynyt rasva on suomalaisen ruokavalion "paha poika". Ihmettelyyn ei ehkä ole aihetta. Mensinkin ym. (2003) meta-analyysissä tarkasteltiin interventiotutkimusten avulla rasvojen ja hiilihydraattien saannin yhteyttä sydäntautien kannalta tärkeään kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhteeseen. Tutkijat osoittivat, että kun 10 % "tavallisen amerikkalaisen ruokavalion" energiasta vaihdetaan hiilihydraatteihin, suhde suurenee eniten. Tyydyttyneellä rasvalla suhde suurenee vähemmän ja tyydyttymättömällä rasvalla suhde pienenee. Hiilihydraatit pienentävät HDL-kolesterolin pitoisuutta vaikuttamatta juuri ollenkaan LDL-kolesteroliin. Tyydyttynyt rasva taas lisää molempia, jolloin kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde muuttuu enintään vähän.

Mitä siis uudet meta-analyysit kertovat? Voi kannattaa edelleen vaihtaa margariiniin, mutta perusteluna lienee pikemminkin tyydyttymättömän rasvan terveellisyys kuin tyydyttyneen epäterveellisyys. Tutkimukset eivät tue "alakarppaajien" näkemystä tyydyttyneen rasvan terveellisyydestä, mutta toisaalta todisteet nykyisen saantitason epäterveellisyydestä ovat yhtä huonot.

Hiilihydraatteja koskevien väestötutkimusten tulosten tulkinnassa on ongelma: yleensä ei ole erotettu terveellisiä täysjyväviljan (Mellen ym. 2008), vihannesten ja hedelmien (Mente ym. 2009) hiilihydraatteja epäterveellisistä vähäkuituisten viljojen hiilihydraateista ja sokerista (Fung ym. 2009). Mutta jos terveelliset ja epäterveelliset hiilihydraatit yhdistettynä aiheuttavat samanlaisen sydäntautiriskin kuin tyydyttynyt rasva, ehkä vähäkuituisten viljojen ja sokerin vaikutus on epäedullisempi kuin tyydyttyneen rasvan. Kun tilaa ruokavaliossa on raivattava tyydyttymättömälle rasvalle ja kuitupitoisille hiilihydraateille, ilmeisesti tämä tulisi tehdä nykyistä selvemmin vähentämällä esimerkiksi valkoisen viljan ja sokerin käyttöä (Siri-Tarino ym. 2010a). Sen sijaan "alakarppaajien" mielipide kuitupitoisen viljan käytön rajoittamisesta ei saa tukea tutkimuksista.

Ehkä rasvojen osuutta energiansaannista voisi lisätä 25 - 35 %:sta 30 - 40 %:iin. Muutos tulisi tehdä tyydyttymättömien rasvojen suositettua määrää suurentamalla. Samalla hiilihydraattien osuus voisi pienentyä 50 - 60 %:sta 45 - 55 %:iin. Tiukentaminen tulisi tehdä vähäkuituisten viljavalmisteiden ja sokerin saantia vähentämällä. Nykyistä enemmän pitäisi korostaa sekä hiilihydraattien että rasvojen laatua, ei niinkään määrää. Rasvojen ja hiilihydraattien terveysvaikutuksia tutkineet meta-analyysit eivät anna aineksia pohtia suosituksia proteiinien saannista.

Kuinka kaukana tämä on Välimeren ruokavaliosta, jossa on paljon vihanneksia ja tyydyttymätöntä rasvaa ja joka Menten ym. (2009) meta-analyysin mukaan vähentää sydänsairauksien ilmaantuvuutta? Aika lähellä, kunhan liiat valkoiset patongit karsitaan pois ja ruokavaliota höystetään ruisleivällä, rypsiöljyllä ja kotimaisilla marjoilla. Suosituksia ei tietenkään laadita huutoäänestyksellä. Niinpä sekä alakarppaajien että meidän muiden on maltettava odottaa uusia suosituksia vielä pari vuotta.

Sidonnaisuudet

MIKAEL FOGELHOLM: Kirjoittajalla ei ole sidonnaisuuksia.

Kirjallisuutta

1. Fung TT, Malik V, Rexrode KM, Manson JE, Willett WC, Hu FB. Sweetened beverage consumption and risk of coronary heart disease in women. Am J Clin Nutr 2009;89:1037 - 42.
2. Jakobsen MU, O'Reilly EJ, Heitmann BL, ym. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 2009; 89:1425 - 32.
3. Mann J, Nye ER. Fat diets in Sweden, of all places. Lancet 2009;374:797 - 9.
4. Mellen PB, Walsh TF, Herrington DM. Whole grain intake and cardiovascular disease: a meta-analysis. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2008;18:283 - 90.
5. Mensink RP, Zock PL, Kester AD, Katan MB. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials. Am J Clin Nutr 2003;77:1146 - 55.
6. Mente A, de Koning L, Shannon HS, Anand SS. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659 - 69.
7. Mozzafarian D, Micha R, Wallace S. Effects on coronary heart disease of increased polyunsaturated fat in place of saturated fat: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Plos Med 2010;7: e1000252.
8. Siri-Tarino PW, Sun Q, Hu FB, Krauss RM. Saturated fat, carbohydrate, and cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010a;91:502 - 9.
9. Siri-Tarino PW, Sun Q, Hu FB, Krauss RM. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010b;91:531 - 46.
10. Skeaff CM, Miller J. Dietary fat and coronary heart disease: summary of evidence from prospective cohort and randomised controlled trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173 - 201.

Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, johtaja
Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikkö

Lukijakysymys: C-vitamiinin annostelu flunssan ehkäisyssä

Luin tänään uuden ProBody lehden. Siinä sanotaan että C-vitamiia tulisi ottaa 500 mg päivässä ja suuremmista määristä ei ole osoitettu olevan hyötyä. Siinä myös väitetän että C-vitamiinin flunssaa estävää vaikutusmekanismi ei ole tiedossa. Muistaakseni itse suosittelit kovan harjoittelun yhteydessä 500-1000 mg. Mihin tämä suoritus perustuu?

Jos puhutaan urheilusta ja ylähengitystieinfektion ehkäisystä, niin tutkimuksia on tietääkseni julkaistu vain kaksi (Peters ym. 1993 ja 1996). Ensimmäinen tutkimus julkaistiin maailman johtavassa ravitsemustieteen lehdessä, American Journal of Clinical Nutrition, joten se on hyvin alan ihmisten tietoisuudessa. Kyseisessä tutkimuksessa ultramaratonaareille (> 42 km) annettiin joko 600 mg C-vitamiinia vuorokaudessa tai lumetuotetta kolmen viikon ajan ennen kilpailua. Kisan jälkeen flunssaoireita selvitettiin kahden viikon ajan. Flunssaoireiden ilmaantuvuus oli lumeryhmässä 68 %, kun taas C-vitamiiniryhmässä vastaava luku oli vain 33 %. Myös oireiden kesto ja voimakkuus olivat merkitsevästi vähäisempiä C-vitamiiniryhmässä lumeryhmään verrattuna.

Samainen tutkijaryhmä julkaisi kolme vuotta myöhemmin vastaavanlaisen tutkimuksen. Tällä kertaa julkaisufoorumina oli kuitenkin paikallinen lehti, South African Journal of Sports Medicine, joten artikkeli ei ole niin hyvin asiantuntijoiden tietoisuudessa.  Tässä tutkimuksessa oli mukana 178 ultramaratoonaria, jotka jaettiin neljään ryhmää: 1) plasebo, 2) C-vitamiini, 3) C-vitamiini + E-vitamiini ja 4) C-vitamiini + E-vitamiini + beetakaroteeni. Ravintolisiä annettiin kolmen viikon ajan ennen kilpailua. Ylähengitystieinfektioiden oireita esiintyi vähiten C-ryhmässä (20 %), jossa keskimääräinen C-vitamiinin saanti oli 1004 mg/vrk. Plaseboryhmässä C-vitamiinin keskimääräinen saanti oli 585 mg/vrk ja oireiden insidenssi 40 %. E-vitamiini tai E-vitamiinin ja beetakaroteeni yhdistelmä ei tarjonnut mitään lisäetua pelkkään C-vitamiinin verrattuna. CE-ryhmässä C-vitamiinin keskimääräinen saanti oli 893 mg/vrk ja CEB-ryhmässä 665 mg/vrk. Tulokset vihjaavat, että C-vitamiinin saannin tulisi olla vähintään gramma päivässä maksimaalisen tehon saavuttamiseksi. Hieman epäselvä skannattu kopio Petersin ym. 1996 artikkelista löytyy täältä.

Mitä vaikutusmekanismiin tulee, niin suosittelen lukaisemaan tämän artikkelin. C-vitamiinin arvellaan myös mm. vähentävän kortisolin immunodepressiivisiä vaikutuksia.

PS. Tästä aiheesta lisää tulevassa kirjassani Urheiluravinteet (WSOYpro 2010). Kirja ilmestyy tämän vuoden lopussa.

Hyvää juhannusta!

ProBody 3/2010 nyt lehtipisteissä

Numeron cover storyn kohde on ammattilaiseksi siirtynyt kehonrakentaja Jerry Ossi. Mies on haastattelun otsikon mukaisesti kiveäkin kovempi, sen voi jokainen itse nähdä Mike Sirénin kuvista.

Jo 15 vuotta kisoja hyvällä menestyksellä kolunnut kehonrakentaja Tommi Heinonen kertoo urastaan ja antaa esimerkin treeneistään. ProBody seurasi paikan päällä Riihimäen kehonrakentajien salilla Tommin reisitreeniä, jota suorittaessa heikommalle tulisi äitiä ikävä! Tommi harjoittelee nykyisin volyymipainotteisesti, tottumattoman ei aivan heti kannata ryhtyä samaan.

Katarina Tunturi aloittaa tässä ProBodyssa oman harjoitusartikkelisarjansa, ensimmäisessä osassa on seikkaperäinen keskivartalon ohjelma. Vahva keskivartalo on todella tärkeä osa hyvää harjoituskokonaisuutta, artikkeli kannattaa siis lukea hyvin tarkkaan.

Harjoittelun eri osa-alueista kirjoittavat Timo Haikarainen, Markku Tikka ja Jonas Nivala. Juuso Reinikainen käsittelee tällä kertaa sitä, miten voimme suojata ja kohentaa oikealla ravitsemuksella vastustuskykyämme.

Paula "Mölliskö" Lujala jatkaa omalla kolumnillaan ja Rouva G eli Jutta Gustafsberg aloittaa omansa. Kolumni Rouva G:n mietteitä tulee jatkossa olemaan vakituinen osa ProBodya.

Mitäs vielä? No vaikka mitä, tsekatkaa tuore numero itse!

Noutomyymälä suljettuna perjantaina 25.6.

IronBar2 -maistatus noutomyymälässä koko tämän viikon

Katso noutomyymälän sijanti kartalla napsauttamalla tästä.

Arttu Hirvosen kuulumisia

Teksti: Arttu Hirvonen

Toinen kisa takana ja tulipa sitten vähän takapakkia. Takareisi kramppasi kolmannella aidalla, mutta juoksin silti maaliin asti vähän varoen. Juoksussa tuli kuitenkin uusi ennätys 14.23: ei edes uskalla ajatella mitä se olisi voinut olla jos olisi voinut runtata loppuun asti. Suureksi onneksi mitään isompaa ei jalasta hajonnut ja selvisinkin pienellä huililla. Kuitenkin kaksi kisaa jäi välistä, eikä jalka vieläkään tunnu ihan parhaassa iskussa olevan. Lauantaina 26.6 pitäisi sitten juosta kisaa seuraavan kerran Eliittikisoissa Kuortaneella.

Kramppi sattui siis viikko sitten lauantaina, sunnuntaina kävin vähän hölkkäilemässä. Jalka oli vielä aika hyvässä krampissa, mutta mitään vihlontaa ei tuntunut niin uskalsi hölkkäillä, ikävältähän se kuitenkin tuntui. Maanantaina lisäsin ihan vähän vauhtia ja kokeilin kevyitä venytyksiä. Juoksu teki vieläkin kipeää, kipu kuitenkin hellitti aina hetkeksi kun jalkaa venytti. Tiistaina oli fysion vuoro, ultraa, laseria ja kevyttä hierontaa. Itse olen kokenut aikaisemmin hoidot todella tehokkaiksi, niin nytkin. Keskiviikolle lisättiin taas hieman terävyyttä. Hieman koordinaatioita, aitakävelyitä ja juoksuun taas hitunen vauhtia. Torstaina oli taas samanlainen fysioterapiasessio kuin tiistaina. Perjantaina oli ensimmäiset vedot piikkareilla krampin jälkeen. Juoksu oli tosi varovaista ja jäykkää, pääasia kuitenkin, että jalassa ei kipuja. Lauantaille taas hieman tehoja lisää, vuorossa loikkaa ja aitahyppyjä. Tiistaina on tiedossa paluu aitojen pariin, kuitenkin ihan kevyesti, keskiviikkona sitten pitää vetää jo aitaa täysillä.

Nyt pitäisi löytää luotto jaloille, eikä luulla kaikkea normaalia jumia vakavaksi. Toivottavasti kesän ongelmat olivat sitten tässä.

Eliittikisat lauantaina 26.6 klo 19.10 alkaen. Muista väijyä!

IronBar2 nyt varastossa!

IronBar2 -kuorma ajettiin juuri varastolle. IronBar2 -patukat tulevat meille 180 patukan jättibokseissa ja yksittäiset patukat ovat blakkokääreissä. Kääreessä lukee siis vain eränumerot yms.* IronBar 2 -patukat on jo lisätty verkkokauppaan. Kehitteillä on jonkinmoinen Variety Pack, jossa olisi esim. kolmea tai neljää makua mukana. Pitää ensin päästä maistamaan kaikkia vaihtoehtoja. Aikoivat laittaa näyteet tulemaan meidän tehtaalta tänään.

*Mansikanmakuisessa IronBar2- patukassa ovat seuraavat merkinnät:
STRAW
L006173 (eränumero)
06-2011 (parasta ennen)

IronBar2

Mansikanmakuinen proteiini-energiapatukka
18 g proteiinia per patukka (50 g)

IronBar2 on runsaasti laadukasta proteiinia sisältävä patukka urheilijoille ja kuntoilijoille. Yksi patukka sisältää 18 grammaa proteiinia, jonka lähteinä ovat heraproteiini-isolaatti, kalsiumkaseinaatti ja soijaproteiini-isolaatti. IronBar2 ei sisällä lainkaan kollageenia, transrasvahappoja, sokerialkoholeja tai keinotekoisia makeutusaineita. IronBar2 valmistetaan GMP- ja HACCP-sertifioidussa tehtaassa EU:ssa. Mansikanmakuinen IronBar2 on kuorrutettu valkosuklaalla.

Eritysruokavaliovalmiste urheilijoille
Proteiini-energiapatukka

Ravintosisältö keskimäärin per 100 g / per patukka 50 g:
Energiaa / Energi 1737 kJ / 415 kcal 868 kJ / 207 kcal
Proteiinia / Protein 36 g 18 g
Hiilihydraatteja / Kolhydrater 40 g 20 g
Rasvaa / Fett 13 g 6,5 g
Ravintokuitua / kostfiber 1 g 0,5 g

Allergeenien ristikontaminaatio: Saattaa sisältää pähkinäjäämiä. Valmistetaan tehtaassa, jossa käsitellään myös pähkinää.

BCAAs Boost Protein Synthesis in Muscles

STOCKHOLM, Sweden—Branched-chain amino acids (BCAAs) can increase the body’s skeletal muscle growth in combination with resistance exercise, according to a new study (Acta Physiol (Oxf). ePub 2010 May 28. DOI: 10.1111/j.1748-1708.2010.02151.x). Researchers from the Swedish School of Sport and Health Sciences sought to distinguish between the influence of resistance exercise and BCAA on key enzymes involved in the regulation of protein synthesis in skeletal muscle. Nine healthy adults received either a mixture of BCAAs or flavored water before performing unilateral resistance exercise on two separate occasions. Muscle biopsies were taken from both resting and exercising muscle before, immediately after and one hour after exercise.

Phosphorylation of the mammalian target of rapamycin (mTOR) pathway was enhanced in exercising and resting muscle to a greater degree with BCAA supplementation. Also, BCAA intake increased the phosphorylation of the enzyme p70(s6) kinase, compared to resistance exercise alone. Exercise alone and with BCAA supplementation attenuated phosphorylation of the eukaryotic elongation factor 2 (eEF2) in exercising and resting muscles.

Suomen Osteoporoosiliitto: D-vitamiinitason mittaus yhtä yleiseksi kuin kolesterolitason mittaus

JULKILAUSUMA

Suomen Osteoporoosiliitto:

D-vitamiinitason mittaus yhtä yleiseksi kuin kolesterolitason mittaus

D-vitamiinilla on elintärkeä merkitys luuston ja lihasten terveyden ja toiminnan kannalta. Valtaosalla suomalaisia on lähes ympäri vuoden D-vitamiinin puutos. D-vitamiinin lisäanto on turvallinen ja jokaisen toteutettavissa oleva osteoporoosin ja osteoporoottisten murtumien ehkäisykeino.

Riittävä D-vitamiinin annos on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat luuston kunto, ikä, painoindeksi, ihon väri ja auringon saanti. Tärkein D-vitamiinin annokseen vaikuttava tekijä on sen aineenvaihduntatuotteen kalsidiolin pitoisuus seerumissa. Luuston terveyden kannalta kalsidiolin tavoitearvo on 75–100 nmol/l. Tämän saavuttamiseksi D-vitamiinin yksilöllinen annos voi vaihdella välillä 20–50 µg (800–2000 KY)/vrk. Annosta 50 µg (2000 KY)/vrk pidetään kansainvälisesti, suomalaisen Käypä hoito –suosituksen ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan turvallisena annoksena.

Suomalaisten laboratorioiden usein ilmoittama D-vitamiinin tavoitepitoisuus seerumissa (40–80 nmol/l) on kansainvälisen mittapuun mukaan liian alhainen ja osoitus riittämättömästä D-vitamiinin saannista. Vastaava maapallon aurinkoisten alueiden asukkaiden viitearvo on tyypillisesti 60–160 nmol/l.

Osteoporoosiliitto suosittaa D-vitamiinipitoisuuden (kalsidiolin) määrittämistä osteoporootikoille ja kaikille murtumapotilaille aina ennen D-vitamiinin korvaushoidon aloittamista ja hoitotuloksen tarkistamista aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua, jolloin D-vitamiinipitoisuus veressä on vakiintunut.

Koska alhainen D-vitamiinin (kalsidioli) pitoisuus veressä liittyy lisääntyneeseen luunmurtumien ja kaatuilemisen vaaraan, sitä tulee mitata yhtä yleisesti kuin veren kolesterolipitoisuutta. D-vitamiinin korvaushoidon yksilöllisen annoksen tulee aina perustua veren D-vitamiinipitoisuuden mittaukseen.

Lisätietoja:

Olli Simonen, puheenjohtaja
Suomen Osteoporoosiliitto
p. 044 308 0306/olli.simonen@fimnet.fi

3+1 -SUPERTARJOUS!

Osta kolme samaa tuotetta, niin saat neljännen täysin ilmaiseksi! Tarjous alkaa tänään (20.6.) klo 16:00 ja päättyy 30.6. keskiyöllä. Siirry verkkokauppaan napsauttamalla tästä. 

Selvennyksenä mainittakoon, että älä tilaa sitä neljännättä kappaletta, vaan se lisätään automaattisesti tilaukseesi, kun tilaat kolme kappaletta. Voit toki tilata myös neljä kappaletta, jolloin Sinulle toimitetaan viisi kappaletta tai vaikkapa 9 kappaletta, jolloin saat kaupan päälle kolme kappaletta.  

Huom. Tarjous ei koske seuraavia tuotteita: Whey Overdrive, Whey Overdrive 2, OsmoPure ja Muscle Gainer. Tarjousta ei voi myöskään yhdistää tällä hetkellä voimassa oleviin 2+1 -tarjouksiin.

PS. Tarjous on voimassa myös noutomyymälässä.

Cutting carbs is more effective than low-fat diet for insulin-resistant women

Obese women with insulin resistance lose more weight after three months on a lower-carbohydrate diet than on a traditional low-fat diet with the same number of calories, according to a new study. The results will be presented Saturday at The Endocrine Society's 92nd Annual Meeting in San Diego.

"The typical diet that physicians recommend for weight loss is a low-fat diet," said the study's lead author, Raymond Plodkowski, MD, chief of endocrinology, nutrition and metabolism at the University of Nevada School of Medicine, Reno. "However, as this study shows, not all people have the same response to diets."

People with insulin resistance, a common precursor for Type 2 diabetes, metabolize carbohydrates, or "carbs," abnormally, which may affect their rate of weight loss. For them, Plodkowski said, "the lower-carb diet is more effective, at least in the short term."

At 12-weeks, the study funded by Jenny Craig and using prepared calorie-controlled meals as part of a behavioral weight loss program, found that the insulin resistant women on a lower-carb diet lost 3.4 pounds more than those on a low-fat diet.

Forty-five obese women between the ages of 18 and 65 years participated in the study, and all had insulin resistance, as found by fasting blood levels of insulin. The researchers randomly assigned the women to either a low-fat or lower-carb diet. The groups did not differ significantly in average body weight, the authors reported. On average, women in the low-fat diet group weighed 213 pounds, while women in the other group weighed 223 pounds.

The composition of the low-fat diet was 60 percent of calories from carbs, 20 percent from fat and 20 percent from protein. Although the lower-carb diet also had 20 percent of calories from protein, it had 45 percent from carbs and 35 percent from primarily unsaturated fats, such as nuts. Menus included a minimum of 2 fruits and 3 vegetable servings a day.

Use of prepared meals helped make the structured diets easier and more palatable for the dieters, according to Plodkowski. "We wanted to make this study real-world—anyone could follow this plan by making moderate changes as part of a healthy menu," he said.

Both groups lost weight at each monthly weigh-in, but by 12 weeks, the insulin resistant group receiving the lower-carb diet lost significantly more weight, 19.6 pounds versus 16.2 pounds in the low-fat diet group - approximately 21 percent more on average.

"These data have potential widespread applications for clinicians when counseling people with insulin resistance to help improve weight loss as part of a calorie-restricted diet," Plodkowski said. "They should at least initially lower their carbohydrate intake."

Provided by The Endocrine Society

Stevia ja sukraloosi

Muutamat kuluttajat ovat kyselleet, voisimmeko tuoda markkinoille myös stevialla makeutetun tuotteen. Stevia on Paraguayn viidakoista löytyvä muinainen yrttikasvi, jota Guarani-intiaanit ovat jo vuosisatoja käyttäneet juomien makeuttamiseen. EU:n viranomaiset eivät kuitenkaan ole vielä hyväksyneet steviaa makeutusaineeksi, joten sen lisääminen elintarvikkeisiin ei ole sallittua EU:ssa.

Pysyttelemme siis edelleen sukraloosissa, joka on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa täysin turvalliseksi. Euroopan Komission tiedekomitea julkaisi sukraloosista turvallisuusarvion vuonna 2000. Rakenteeltaan sukraloosi on hyvin kestävä ja se erittyy elimistöstä pääosin muuttumattomana. Ihmiselimistössä sukraloosista hajoaa noin 5 % kahdeksi monosakkaridiksi. Euroopan Komission turvallisuusarviossa on arvioitu myös nämä kaksi hajoamistuotetta ja molemmat on todettu haitattomiksi. Maultaan sukraloosi muistuttaa läheisesti sakkaroosia eli pöytäsokeria. Sukraloosi valmistetaankin klooraamalla valvotusti sakkaroosia. Sen ADI eli Accetable Daily Intake on 0–15 mg painokiloa kohti eli 80-kiloinen henkilö voi turvallisesti nauttia n. 1200 mg päivässä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yhdessä 1 kg:n purkissa Protein Pudding -valmistetta on vain hieman yli 100 mg sukraloosia. Toisin kuin aspartaami, sukraloosi kestää hyvin kuumentamista ja pitkiä säilytysaikoja.

Heraproteiini pitää kylläisenä

Proteiinipitoinen ateria pitää yllä kylläisyyden tunnetta piitkään ja vähentää seuraavalla aterialla nautitun energian määrää. Proteiinilla on parempi kylläisyysarvo kuin hiilihydraateilla ja rasvalla. Uusissa tutkimuksissa on selvitetty myös proteiinin laadun vaikutusta kylläisyyteen.

Proteiinien kylläisyysarvo vaihtelee

Proteiinien nauttiminen aterialla vaikuttaa ruokahalua säätelevien hormonien ja ruoansulatusentsyymien pitoisuuksiin. Erityisesti insuliinia pidetään "kylläisyyshormonina", sillä aterian jälkeen kohoava veren insuliinitaso vähentää ruokahalua. Proteiinin laadun merkitys kylläisyyden tunteen säätelyssä on epäselvää, mutta joissakin tutkimuksissa heraproteiini on osoittautunut esimerkiksi soijan, kaseiinin ja kananmunan proteiineja tehokkaammaksi kylläisyyden tuottajaksi. Heraproteiini sisältää bioaktiivisia yhdisteitä kuten laktalbumiinia ja haaraketjuisia aminohappoja, joilla on insuliinieritystä lisääviä vaikutuksia. Lisäksi heraproteiini imeytyy nopeasti, mikä tehostaa kylläisyysvaikutusta.

Uusi tutkimus puoltaa heraproteiinin kylläisyysvaikutuksia

Tuoreessa australialaistutkimuksessa verrattiin neljän proteiinilaadun vaikutuksia veren insuliini- ja sokeripitoisuuksiin, kylläisyyden tunteeseen ja energian saantiin seuraavalla aterialla. Tutkimukseen osallistui 22 normaalipainoista ja tervettä nuorta miestä. Miehille annettiin eri tutkimuskerroilla nestemäisessä muodossa heraproteiinia, tonnikalaa, kalkkunaa sekä kananmunanvalkuaista. Tutkimusjuomat sisälsivät kukin 50 grammaa proteiinia ja saman verran rasvaa ja hiilihydraatteja. Juomien koostumus ja maku säädettiin mahdollisimman yhdenvertaisiksi. Kunkin juoman nauttimisen jälkeen otettiin verinäytteet puolen tunnin välein aina neljään tuntiin saakka, jolloin tutkittavat saivat syödä vapaasti buffet-pöydästä. Ruokailuun annettiin aikaa puoli tuntia, ja tutkittavia neuvottiin syömään itsensä kohtuullisen kylläiseksi. Syödyn ruoan määrä mitattiin tarkkaan ja ravintolaskentaohjelman avulla selvitettiin nautitun energian määrä.

Verensokeri nousi maltillisemmin hera- ja tonnikalajuomien jälkeen verrattuna kalkkuna- ja kananmunajuomiin. Heraproteiinijuoman nauttimisen jälkeen veren insuliinitasot olivat korkeimmat. Heraproteiinijuoma vähensi myös muita tutkimusjuomia tehokkaammin ruokahalua sekä syödyn energian määrää neljän tunnin kuluttua nautitulla aterialla.

Heraproteiinin merkitystä painonhallinnassa tulisi selvittää tarkemmin tutkimalla sen pitkäaikaisvaikutuksia ruokahalun säätelyyn.

Pal & Ellis. The acute effects of four protein meals on insulin, glucose, appetite and energy intake in lean men. Brit J Nutr 2010 May 11:1-8. [Epub ahead of print]

Lähde: Valio

Coming soon.. Buccal BCAA

Manninen Nutraceuticals Oy lanseeraa lähitulevaisuudessa imeskeltävän/pureskeltavan BCAA-tabletin (Buccal BCAA), joka imeytyy bukkaalisesti eli suun limakalvolta yläonttolaskimon kautta suoraan suureen (systeemiseen) verenkiertoon ohittaen suolistossa ja erityisesti maksassa tapahtuvan alkureitin metabolian.* Tämä taas johtaa voimakkaampaan systeemiseen vasteeseen eli systeemisen verenkierron aminohappotasot nousevat tehokkaammin kuin tavanomaisia BCAA-valmisteita käytettäessä (esim. Di Pasquale 1997). Osa alkureitin metaboliasta voidaan ohittaa myös rektaalisella annostelulla, mutta veikkasin, että valtaosa heterourheilijoita ei halua menettää neitsyyttään aminohappojen vuoksi.

Buccal BCAA -tabletti on valmistettu niin, että sen sisältämät aminohapot vapautuvat lähinnä limakalvon kanssa kosketuksissa olevilta alueilta, mikä aikaansaa korkean paikallisen pitoisuuden limakalvolla ja sitä myötä tehokkaan bukkaalisen imeytymisen. Yksi Buccal BCAA -tabletti sisältää hulppeat 2 500 mg lääkelaatuisia haaraketjuisia aminohappoja (leusiini, isoleusiini, valiini, BCAAs). Haaraketjuiset aminohapot maistuvat hyvin epämiellyttävälle, mutta state-of-the-art makuteknologiaa hyödyntämällä tuotteesta on saatu erittäin hyvänmakuinen. Tässä tapauksessa maku on tärkeä asia, sillä aminohappojen pitää viipyä jonkin aikaa suussa, jotta ne ylipäätänsä voisivat imeytyä bukkaalisesti.

Buccal BCAA -valmisteessa käytetään maailman suurimman BCAA-valmistajan, Ajinomoton, tuottamia lääkelaatuisia aminohappoja, ja lopullinen tuote valmistetaan cGMP-sertifioidussa lääketehtaassa. Sama koskee meidän BCAA 1000 - ja EAA+ -valmisteita. Esimerkkinä mainittakoon, että Ajinomoton Yhdysvaltain tuotantoyksikkö on ainoa lääkelaatuisten aminohappojen valmistaja Yhdysvalloissa. Ajinomoton tuotantolaitoksia on yhteensä yli sata ympäri maailmaa.

Lisäinfoa seuraa..

*Normaalissa oraalisessa annostelussa aineet kulketuvat suolistosta porttilaskimon kautta maksaan. Vasta maksassa tapahtuvan laajamittaisen prosessoinnin jälkeen aineet siirtyvät systeemiseen verenkiertoon.

Di Pasquale M. Protein foods vs. protein and amino acid supplements. Kirjassa: Amino Acids and Proteins for the Athlete - The Anabolic Edge. Boca Raton, FL: CRC Press, 1997, s. 96-97:
"If the powder is held in the mouth before swallowing, some of the AAs [amino acids] are absorbed from the buccal mucosa directly into the systemic circulation, bypassing the liver; the rest is absorbed through the gastric and intestinal mucosa. The overall result of buccal and gastrointestinal absorption of powdered AAs is a relatively higher level of the AAs in the systemic circulation. This results in higher tissue levels and a more pronounced systemic effect.

Effect of protein/essential amino acids and resistance training on skeletal muscle hypertrophy: A case for whey protein

Hulmi J ym. Effect of protein/essential amino acids and resistance training on skeletal muscle hypertrophy: A case for whey protein. Nutrition & Metabolism 2010, 7:51 (17 June 2010)

Protein Pudding ja suklaa HydroISO nyt tukkumyynnissä

Jälleenmyyntitiedustelut: anssi.manninen@gmail.com tai hannapa@gmail.com

Jälleenmyyjät voivat myös rekisteröityä meidän verkkotukkukaupan asiakkaaksi, joilloin tiedotteet tulevat automaattisesti mailiboksiin.

Lukijakommentti: Protein Pudding

Raportti suklaa proteiini vanukkasta. Ihan mukavan makuistahan tämä puddingi oli. Suurin pelko oli että tuote maistuu täsmällee perinteiselle suklaaproteiini jauheelle eli iloinen vanukashetki olisi päättynyt saman tein ylen antamiseen. Sekoittovuus lusikalla vispaten ihan hyvää luokkaa joten suuria sattumia ei valmiiseen tuotteeseen jäänyt. Lievän pettymyksen toi kuitenkin valmiin tuotteen koostumus, joka lähenteli enemmänkin liian vähään nesteeseen sekoitettua proteiinijauhetta tai jugurttia kuin venyvää hyytelömäistä vanukasta. Sellaista se ei ollut. Kokonaisuudessaan tuote kuitenkin miellytti. Lähinnä ajatus hiilarittomasta välipalasta rasvanpolttajaisissa on lähellä sydäntä. Lisäksi rohkeus kokeilla uusia rohkeita ideoita on pelkästään komeeta. Arvosana 8,5.

Protein Pudding -valmisteen pitää antaa jähmettyä jääkaapissa vähintään 2 tuntia. Olemme tänään tehneet firman jääkaappiin kasan näytesatseja ja parin tunnin päästä tuote on kyllä vanukasta, eikä muistuta koostumukseltaan liian pieneen nestemäärään sekoitettua proteiinijauhetta. Protein Pudding ei ole kuitenkaan niin hyytelömäistä, kuin monet valmisvanukkaat. Hyytelöitymistä voit lisätä antamalla tuotteen jähmettyä jääkaapissa useamman tunnin. Yhteen annosmitalliseen kannattaa sekoittaa vain n. 1 dl maitoa.

PS. Protein Pudding -maistajaiset noutomyymälässä tänään ja huomenna. Tervetuloa!

Solgarin tuotteita nyt myynnissä

Solgarin tuotteita löytyy nyt myös meidän noutomyymälän hyllystä. Otimme aluksi vain muutaman tuotteen, mutta valikoimaa kasvatetaan kysynnän mukaan. Solgar on varsin kallis tuotesarja, mutta laadultaan ne ovat tämän planeetan ehdotonta kärkeä. Tuotteet valmistetaan Solgarin omassa cGMP-sertifioidussa tehtaassa Yhdysvalloissa.

Solgarin tuotteet verkkokaupassa

HydroISO suklaa -etiketti (etuosa, low-reso)

Mielenkiintoinen artikkeli ihmisen proteiinin saannista ja aivojen kehityksestä

Crocodile and Hippopotamus Served as 'Brain Food' for Early Human Ancestors

Mikan matka penkkipunnerruksen SM-kisoihin - Viikko 4

Teksti: Mika Haapalainen

Aika on rajallinen käsite. Varsinkin lapsiperheissä oppii arvostamaan pieniäkin hetkiä, jolloin yksinkertaisesti saa tyhjentää päästään kaiken. Itsellä se onnistuu vain salilla kun verenkohina pauhaa korvissa ja syke hakkaa aina nivusista kaljunrajaan saakka. Kaksi päivää kotona joista toinen 2 lapsen kanssa ja HUH kuinka äitinä olemisen raskasta taakkaa jälleen osaa arvostaa kummasti. Kyllä loma tekee hyvää varsinkin kun keuhkot alkavat toimia miltein normaalisti, ainakin totuttuun verrattuna. Sen vuoksi salille hinku onkin aika kova miltein koko ajan. Maltti on kuitenkin valttia ja kasvu on taattua.

No treenithän kulkee ja kovaa vauhtia! Keskivartaloa lukuun ottamatta. Alaselän ja vatsojen heikkous tuli jälleen esille kun torstaina kyykkäsin smithissä etureisipainotteisesti kovemmilla painoilla ihan rajoja kokeilemisen vuoksi. Tiedän että kintuissa on voimaa nykyään näinkin pieneksi mieheksi aika kiitettävästi, mutta mites se selkä? Puntarissa 2X230X8 ja 1X260X6.. silloin alkoi selässä tuntua erikoista kutinaa mutta vihlonta oli poissa. Niinpä prässin kimppuun ja pitkää sarjaa vyö tiukemmalla kuin koskaan ennen. 365kg 2X25 sarjoja ja jälkimmäisen perään 400kg kuutonen. Silloin huomasin että nyt on pikku Mikalta viety viimeisetkin voimanrippeet. Pakolliset pari sarjaa pohkeita ja varttitunnin tirsat pukuhuoneessa teki terää. Hupsista kotona ei enää selkä liikkunutkaan ollenkaan. Minkäänlaista taivutusta alaselänpuolelta ei voinut tehdä ja taas 2 päivää meni palautellessa. Saipahan matalasykkeistä kuntoilua pitkien vaunulenkkien kanssa. Parasta on kuitenkin että ikävä vihlonta pysyi poissa, vaikka 4 päivän jälkeenkin jäykkyys vaivaa.

Ruokavalio karkasi käsistä jälleen ja 3 päivää söin mitä sattuu leipää myöten. Olo oli sunnuntai iltana jo niin paha että niskasta kiinni ottaminen ja paluu normaalin ei ollut ongelma lainkaan. Lauantaina 12.6 mennään taas rasvaprosenttia ja lihasmassoja mittailemaan niinpä seuraavaan blogitilitykseen saadaan faktaa joka laittaa miehen itkemään huonoista tuloksista ja itsekurin puutteesta taikka hymyillen pomppimaan ympäri salia luullen olevansa kovakin jätkä. Sitä en ymmärrä että miksi peili ja puntari silti näyttää vain positiivisia tuloksia? Paino senkun tippuu tippumistaan ja vatsalihaksetkin tekevät ensimmäistä comebackkiä 9 vuoteen. Ainakin morkkis ei ole niin paha kunhan ei jää tavaksi lipsua syömisen suhteen. Tämä viikko onkin sitten varattua vain ja ainoastaan tonnikala, raejuusto, rahka ja rehulinjalle. Kananmunia kun en enää laske. Niitä napsitaan samaan tahtiin kuin saa itikoita tappaa takapihalla alkuillasta. Paino on nyt 78 aamusella ja varaa on vielä. 3 viikon miltein pysähdys painon pudotuksessa olikin silmänlumetta ja pitäisi ilmeisesti hankkia puntari joka näyttää grammatkin? Hiukan pelottaa paljonko rasvaton massa on tippunut maaliskuusta? Onneksi lihastiukkuus hämää hiukan kehonkoostumusmittareita. Ainakin psykologisesti jos ei muuten! Pääasia että rauta liikkuu ja paino pysyy kurissa koko kesän.

Meinaa kotona oleminen tehdä kellonaika rutiineista hiukan hankalaa tuon jääkaapin oven avaamisen kanssa. Olen saanut jonkin verran kysymyksiä ja antanut neuvoja ruokavalion suhteen ja toivotankin kaikille tsemppiä dieetin alun, ja sen pitämisen suhteen kesän kaikenlaisten houkutuksien keskellä.

Manninen Nutraceuticals Oy tuotekehityslabrassa ei ole laiskoteltu!

Uusia, tieteellisesti kehitettyjä formuloita pukkaa ulos kuin sieniä sateella. Protein Pudding -vanukasvalmiste on nyt siis myynnissä. Tämä siis tiedoksi niille, jotka ovat viime viikot asuneet luolassa. Sama koskee suklaanmakuista HydroISO -heraproteiini-isolaattia.

Noutomyymälässä voit maistella myös ProMax-6 -proteiinisekoitusta ja MyoRx -ateriankorviketta. Kermakeksinmakuinen ProMax-6 aivan on käsittämättömän hyvän makuista, mutta sitä on enää hippusellinen jäljellä. ProMax-6 sisältää kuutta eri proteiinin lähdettä ja ei lainkaan lisättyä sokeria tai aspartaamia. ProMax-6 valmisteesta tehty proteiinipirtelö on mukavan paksua. MyoRx on uuden sukupolven korkeaproteiininen, matalan glykeemisen indeksin omaava ateriankorvikevalmiste. MyoRx:n hiilihydraatit tulevat täysjyväkaurasta ja isomaltuloosista (Palatinose). Lisäinfoa isomaltuloosista löydät täältä. MyoRx sisältää myös kliinisesti testattua konjugoitua linolihappoa (Clarinol), keskipitkiä triglyseridejä (MCTs) ja Aminogen -entsyymisekoituksen. Myös MyoRx:stä tulee paksumpaa pirtelöä, kuin tavanomaisista proteiinijauheista.

Lähipäivinä voit maistella noutomyymälässä myös herkullisen makuista, ultranopeasti imeytyvää BCAA -imeskely/pureskelutabletti, joka imeytyy suoraan suun limakalvoilta. Hulppeat 2500 mg lääkelaatuisia haaraketjuisia aminohappoja per tabletti. Tuotteen nimi on Buccal BCAA.

Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Pysy siis kuulolla!

Suojaako maitorasva astmalta?

Allergioiden lisääntymisestä syytetään länsimaista elämäntapaa, jolle tyypillistä on korkeatasoinen hygienia, sisätiloissa oleskelu, vähäinen liikunta ja ruoan prosessointi. Ravintotekijöistä erityisesti omega-6 sarjan rasvahappojen eli linolihapon liiallinen saanti suhteessa omega-3 sarjan rasvahappoihin on yksi allergian ja astman lisääntymistä selittävistä hypoteeseista. Toisaalta tutkimukset ovat osoittaneet maitorasvan sisältämällä linolihapon konjugoidulla muodolla eli CLA:lla tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia.

Konjugoitunut linolihappo eli CLA on yhteisnimitys ryhmälle monityydyttymättömiä rasvahappoja, joissa on linolihapon tavoin 18 hiiliatomia ja kaksi kaksoissidosta. Nimitys konjugoitu tarkoittaa, että rasvahappoketjussa kaksoissidokset ovat konjugoidussa asemassa eli niiden välissä on vain yksi hiiliatomi kahden hiiliatomin sijasta. Luontaista CLA:ta löytyy muutama prosentti märehtijöiden maidon ja lihan rasvoista.

Kahdessa väestötutkimuksessa on havaittu positiivinen yhteys maitorasvan saannin ja ast-man välillä. Australialaistutkimuksessa todettiin, että runsaammin täysmaitoa ja voita käyttävillä nuorilla aikuisilla esiintyi vähemmän lääkärin diagnosoimaa astmaa tai atopiaa kuin vähemmän täysmaitoa ja voita käyttävillä. Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa puolestaan havaittiin, että säännöllinen maitorasvaa sisältävien tuotteiden nauttiminen vähensi astamaoireiden esiintyvyyttä alle kouluikäisillä lapsilla.

Tutkimustuloksia saattaa sekoittaa astmaan sairastuneiden toteuttamat ruokavaliomuutokset. Aiemmissa tutkimuksissa on nimittäin osoitettu, että useat astmaatikot jättävät maitovalmis-teita pois ruokavaliosta astmadiagnoosin saatuaan. Vahvistusta maitorasvn hyödyllisille vaikutuksille löytyy kuitenkin eläinkokeista, joissa luontaisen CLA-muodon on havaittu estävän tulehdusreaktiota hengitysteissä. Näiden tutkimusten mukaan CLA estää allergisen reaktion synnyttävien auttaja-T-solujen aktivoitumista sekä vähentää tulehdusreaktioita edistävien eikosanoidien eli kudoshormonien muodostumista.

Jatkotutkimuksia tarvitaan, ennen kuin voidaan arvioida luotettavasti maitorasvan merkitystä astmaoireiden synnyssä.

Tutkimusviitteet:
Woods at al. Am J Clin Nutr 2003 78:
Wijga et al. Thorax. 2003;58(7):567-72
Jaudszus et al. J Nutr 2008;138:1336¿42.

Lähde: Valio

Kiekonheiton hallitseva Suomen mestari Mannistalliin

Teksti: Mikko Kyyrö

Moi! Nimeni on Mikko Kyyrö ja olen 29-vuotias kiekonheittäjä Tuusulasta. Urheiluseurani on Keravan Urheilijat. Ennätykseni kiekonheitossa on 64,14 m ja olen hallitseva Suomen mestari.

Kauden 2010 tavoitteeni ovat Euroopan mestaruuskilpailuissa Barcelonassa, missä tavoittelen finaalipaikkaa. Toisena tavoitteenani on uusia Suomen mestaruus. Tähän mennessä olen käynyt kolme kisaa, joista kahdessa ylitin EM-kisarajan 61,90m. Paras tulos on tähän mennessä 62,30 m, joka on kauden kotimainen kärkitulos. Seuraava kisani on Euroopan joukkuemestaruuskilpailut Norjan Bergenissä 19.-20.6. Suomi kilpailee tänä vuonna Superliigassa, joten vastaan tulee suurin osa euroopan parhaista kiekonheittäjistä. Kilpailu on mitä parasta harjoitusta EM-kisoja varten, jos minut sinne aikanaan valitaan.

Manninen Nutraceuticals -ravintolisistä minulla on tällä hetkellä käytössä palautusjuomana Anabolic Overdrive 2, johon lisään hyppysellisen sekä CMPure:a että Pro-CK:ta. Tässä vaiheessa kautta kovien heittojen osuus kokonaisheittomäärästä on suuri ja samalla myös kilpaillaan, joten on tärkeää saada käytettävät energiavarastot täytettyä heti harjoituksen tai kilpailun jälkeen. Tällä juomasekoituksella se onnistuu erinomaisesti. Lisäksi käytän kovan harjoituksen tai kilpailun yhteydessä ThermoCut -valmistetta, en niinkään rasvanpolttoon, vaikka siihen olisi ehkä tarvetta, vaan nostaakseni suorituskykyni parhaalle mahdolliselle tasolle.

Palataan asiaan Norjan kilpailun jälkeen!

Coming soon.. MyoRx -ateriankorvikevalmiste

Protein Pudding - maistiaiset

Protein Pudding -maistiaiset Manninen Nutraceuticals Oy:n noutomyymälässä perjantaina 18.6. klo 13 alkaen. Huom. Näytteitä rajoitettu määrä. Tervetuloa!

Ajo-ohjeet noutomyymälään

Protein Pudding -palaute

Tämän viestin perään pyydän postaamaan palautetta Protein Pudding -valmisteesta. Kaikille ennakkotilanneille lähtee tänään purkit matkalle. Noutomyymälästäkin meni jo muutama purkki, joten eiköhän asiakaspalautetta rupea kohta ilmestymään.

ProMax-6 - makusensaatio!!

Muutamat jenkkifirmat ovat pukanneet ulos poikkeuksellisen täyteläisen makuisia proteiinijauheita, joista tulee hieman paksumpaa pirtelöä, kuin tavanomaisista heraproteiinijauheista. Manninen Nutraceuticals Oy:n tuotekehityslabrassa ei ole laiskoteltu. Maistoin juuri ensimmäistä prototyyppiä kermakeksinmakuisesta ProMax-6 -valmisteesta. Voi tsiisus! Parhaimman makuinen proteiinijauhe, mitä olen koskaan maistanut! Sekoitin tuotteen Gefilus-maitoon, joka sisältää 1 %:n rasvaa. Maku olisi saattanut olla vielä parempi rasvaisempaan maitoon miksattuna. Tai maun ei edes tarvitse olla parempi, sillä se oli täydellinen. Kuten tuotteen nimestäkin voi päätellä, ProMax-6 sisältää kuutta eri proteiinin lähdettä. Lisäinfoa seuraa..

Protein Pudding ja suklaa HydroISO nyt varastossa!

Protein Pudding 1 kg

HydroISO suklaa 1,8 kg

IronBar2 tekee comebackin kesäkuun loppupuolella

IronBar2

Mansikka / Jordgubb

18 g proteiinia per patukka

IronBar2 on runsaasti laadukasta proteiinia sisältävä patukka urheilijoille ja kuntoilijoille. Yksi patukka sisältää 18 grammaa proteiinia, jonka lähteinä ovat heraproteiini-isolaatti, kalsiumkaseinaatti ja soijaproteiini-isolaatti. IronBar2 ei sisällä lainkaan kollageenia, transrasvahappoja, sokerialkoholeja tai keinotekoisia makeutusaineita. IronBar2 valmistetaan cGMP-sertifioidussa tehtaassa EU:ssa. Mansikanmakuinen IronBar2 on kuorrutettu valkosuklaalla.

Eritysruokavaliovalmiste urheilijoille
Proteiini-energia patukka

Ravintosisältö keskimäärin Per 100 g Per patukka 50 g
Energiaa / Energi 1737 kJ / 415 kcal 868 kJ / 207 kcal
Proteiinia / Protein 36 g 18 g
Hiilihydraatteja / Kolhydrater 40 g 20 g
Rasvaa / Fett 13 g 6,5 g
Ravintokuitua / kostfiber 1 g 0,5 g

Allergeenien ristikontaminaatio: Saattaa sisältää pähkinäjäämiä. Valmistetaan tehtaassa, jossa käsitellään myös pähkinää.

CocoVi superfoodit nyt myynnissä

CocoVi superfoodit löydät nyt myös meidän noutomyymälän hyllystä. Tuotteet lisätään tämän päivän aikana myös verkkokauppaan.

Essi Lindgrenin kuulumisia

Teksti: Essi Lindgren

Kisakausi on nyt avattu. Hyppäsin kolmiloikkaa sunnuntaina Äänekoskella 9 asteen lämpötilassa uuden henkilökohtaisen ennätykseni 12,74. Ennätys parani vain neljä senttiä, mutta tulos on melkein 70 senttiä parempi kuin viime kesän ensimmäisessä kisassani, joten eteenpäin on menty ihan mukavasti. En ollut vielä lauantai-iltanakaan varma uskallanko kilpailla Äänekoskella, sillä kantapääni kanssa on ollut hieman ongelmia enkä tiennyt kestääkö se vielä kolmiloikan kovia iskuja. Päätin kuitenkin lähteä koettamaan onneani ja onneksi kantapää olikin jo lähes oireeton ja hyppääminen onnistui mukavasti. Hieman varovaisia hyppyni olivat, mutta eiköhän rohkeutta tule lisää jo seuraavassa kisassa torstaina Tampereella. Toivottavasti lämpöäkin olisi hieman enemmän.

Avauskisasta jäi ihan positiivinen ja luottavainen mieli seuraavia kisoja ajatellen. Odotan jo innolla uuden metriluvun rikkoontumista, mikä tapahtuu toivon mukaan mahdollisimman pian.

Estääkö lääketeollisuus ei-farmakologisten hoitojen objektiivista esittelyä lääkäreiden täydennyskoulutuksessa?

Olen viikonlopun aikana taas työstänyt Urheiluravinteet -kirjaa. Nyt saatan sohaista kepillä muurahaispesää, mutta poliittinen korrektiivisuus ei ole koskaan kuulut hyveisiini. Nivelravinteita käsittelevää lukua kirjoittaessani heräsi pakostakin seuraavalainen kysymys:

Estääkö lääketeollisuus ei-farmakologisten hoitojen objektiivista esittelyä lääkäreiden täydennyskoulutuksessa? 

Näissä koulutustilaisuuksissa luennoitsijat nimittäin esiintyvät lähes säännönmukaisesti lääkeyhtiöiden piikkiin.

Esimerkkinä mainittakoon S-adenosyylimetioniini (SAMe). Käyn kirjassa läpi tuoreimmat tutkimukset, jotka osoittavat SAME:n olevan yhtä tehokas nivelkivun lievittäjä kuin suositut kipulääkkeet. Kaikkein vankinta näyttöä tarjoava monikeskustutkimus julkaistiin vuoden 2009 loppupuolella, joten se ei ole voinut vielä aiheuttaa suurta vaikutusta lääkäripiireissä. Tänään minulle kuitenkin selvisi, että useita vastaavanlaisia raportteja on julkaistu arvovaltaisissa tiedelehdissä jo 80-luvulla, mm.

- Caruso & Pietrogrande 1987: SAMe vs. naprokseeni

- Maccagno ym. 1987; SAME vs. piroksikaami

- Muller-Fassbender 1987: SAMe vs. ibuprofeiini

- Vetter 1987: SAMe vs. indometasiini

Nämä tutkimukset eivät ehkä ole olleet niin "hienostuneita" kuin 2000-luvulla julkaistut tutkimukset, mutta huonoja tutkimuksia ne eivät missään nimessä olleet. Tästä huolimatta SAMe ei ole liiemmin aiheuttanut keskustelua lääkäripiireissä. Tämä saattaa ainakin osittain johtua siitä, että lääketeollisuus on voimakkaasti mukana lääkärien jatko- ja täydennyskoulutuksessa, joten tämäntyyppisistä tuloksista ollaan hiljaa.

Mitä sinä olet tästä asiasta mieltä? Postaa ajatuksesi kommenttiosioon.

Lue myös:
Johtava kipulääketutkija kärähti huijauksesta

GAIT-tutkimus - tarina jatkuu

Runsaasti mediajulkisuutta saaneessa GAIT-tutkimuksessa (Glucosamine/chondroitin Arthritis Intervention Trial) 1 583 oireista polvinivelrikkoa sairastavaa potilasta (ikä > 40 v) satunnaistettiin viiteen eri ryhmään: 1) glukosamiini (1 500 mg/vrk), 2) kondroitiinisulfaatti (1 200 mg/vrk), 3) glukosamiini + kondroitiinisulfaatti (1 500 mg + 1 200 mg/vrk), 4) selekoksibi (200 mg/vrk) ja 5) plasebo (Clegg ym. 2006). Tutkimuksen kesto oli 24 viikkoa ja glukosamiinin lähteenä toimi glukosamiinihydrokloridi. Tulokset osoittivat, että glukosamiinin kivunlievitysteho yksin tai yhdessä kondroitiinisulfaatin kanssa käytettynä ei eronnut merkitsevästi plasebosta. Kun potilaat jaettiin ryhmiin nivelrikkokivun vaikeusasteen mukaan, saatiin glukosamiini-kondroitiinisulfaatti -yhdistelmällä merkitsevästi plaseboa parempi hoitovaste kohtalaisen ja vaikean nivelrikkokivun hoidossa. On syytä huomata, että kaikille koehenkilöillä oli lisäksi käytössään parasetamolia (asetaminofeenia) ”pelastusanalgeettina”, mikä mahdollisesti aikaansai sekoittavan tekijän.

Kriitikkojen mielestä GAIT-tutkimuksessa olisi pitänyt käyttää glukosamiinisulfaattia glukosamiinihydrokloridin sijaan, sillä ensin mainitun yhdisteen suotuisista vaikutuksista nivelrikossa on selvästi enemmän näyttöä. Valmisteiden glukosamiinimolekyylit ovat luonnollisesti identtisiä, mutta hajoamisen tuloksena syntyvät suolat ja hapot ovat erit. Glukosamiinihydrokloridi dissosioituu glukosamiiniksi ja suolahapoksi eli vetykloridihapoksi (HCl), kun taas glukosamiinisulfaatti dissosioituu glukosamiiniksi, suolahapoksi, natriumsulfaatiksi (Na2SO4) ja rikkihapoksi (H2SO4). Näiden erojen käytännön merkitys on epäselvä. On esitetty, että sulfaatti per se lisäisi rustosolujen proteoglykaanituotantoa. Kondrosyyttien sulfaattikuljetusmolekyylin Michaelis-Mentenin vakio (Km) on kuitenkin n. 16 mM, mikä on n. 50-kertainen seerumin sulfaattipitoisuuteen verrattuna. Näin ollen glukosamiinilisän pitäisi suurentaa dramaattisesti seerumin sulfaattipitoisuuttaa, jotta sillä olisi vaikutusta kondrosyyttien sulfaattisaantiin. On siis epäselvää, onko glukosamiinisulfaattilisän sisältämällä sulfaatilla vaikutusta kondrosyytteihin, kun valmistetta käytetään tavanomaisina päiväannoksina.

GAIT-tutkimus saattaa olla pääsyy siihen, miksi lääkkeenä myytävien glukosamiinivalmisteiden korvattavuus päättyi heinäkuussa 2009. Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) mukaan glukosamiinin hoidollinen arvo nivelrikossa on nykyisen tutkimustiedon perusteella vähäinen. Kansaneläkelaitoksen tilastotietojen mukaan glukosamiinivalmisteista maksettiin vuonna 2007 korvauksia 145 461 vakuutetulle yhteensä n. 4,9 miljoonaa euroa.

GAIT-tutkimuksen jatko-osa, jossa analysoitiin tuloksia kahden vuoden kohdalla, julkaistiin juuri Annals of the Rheumatic Diseases -tiedelehdessä (Sawitzke ym. 2010). Pääasiallisena vastemuuttujana toimi 20 %:n parantuminen kivussa WOMAC-asteikolla määriteltynä. Ristitulosuhde (odds ratio) plaseboon verrattuna oli glukosamiinilla 1,16, glukosamiini-kondrotiinisulfaatti -yhdistelmällä 0,83 ja kondrotiiinisulfaatilla 0,69. Toisin sanoen glukosaminista oli pientä hyötyä, mutta glukosamiini-kondroitiinisulfaattia ja kondroitiinisulfaatti yksinään olivat tehottomia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että selekoksibin (kipulääke) ristitulosuhde oli samaa luokkaa kuin glukosamiinilla (1,21).

Clinical efficacy and safety of glucosamine, chondroitin sulphate, their combination, celecoxib or placebo taken to treat osteoarthritis of the knee: 2-year results from GAIT.

Sawitzke AD ym. Clinical efficacy and safety of glucosamine, chondroitin sulphate, their combination, celecoxib or placebo taken to treat osteoarthritis of the knee: 2-year results from GAIT. Ann Rheum Dis doi:10.1136/ard.2009.120469