Hae tästä blogista

tiistai 21. lokakuuta 2008

D-vitamiinin saantisuositusta nostettava

Christer Sundqvistin blogissa keskustellaan vilkkaasti D-vitamiinista. Kyseinen vitamiini on noussut jälleen otsikoihin Osteoporoosiliiton vaatiessa saantisuositusten tuplaamista.

Ravitsemussuosituksia laativat henkilöt ovat suhtautuneet varsin nihkeästi D-vitamiiniin. Vanha harhaluulo suurten D-vitamiiniannostusten haitallisuudesta ei ole nähtävästi vielä(kään) siirtynyt Tuonelan Joelle. Trooppiseksi eläimeksi luokiteltava ihminen on evoluution aikana saanut runsaasti D-vitamiinia auringon valon välityksellä ilman mitään haittavaikutuksia (muutoin ihmisrotu olisi jo viettänyt hautajaisia aika päiviä sitten).

Sekä ihossa syntynyt että suolistosta imeytynyt D-vitamiini saatetaan elimistössä biologisesti aktiiviseen 1,25(OH)2D-vitamiinimuotoon kahden hydroksylaatioreaktion kautta, joista ensimmäinen tapahtuu maksassa ja toinen munuaisissa. D-vitamiinin tärkein vaikutuskohta on suolisto, jossa se lisää sekä kalsiumin että fosfaatin imeytymistä. Näin ollen D-vitamiinilla on keskeinen rooli luustolle tärkeiden ravintoaineiden riittävän saannin turvaamisessa.

1 kommentti:

S-252 kirjoitti...

Muistan lukeneeni sellaisenkin pätkän, jonka mukaan D3-vitamiini ja magnesium ovat tärkeitä myös aineenvaihdunnassa, eivät pelkästään ruuansulatuksessa. Ne säätelevät kalsiumin metaboloitumista. Saamani käsitys oli että jos magnesiumista ja D-vitamiinista on puutetta, kalsium kertyy herkemmin verisuoniin eikä luustoon, ja oireilee verenkuvassa korkeana kalsiumpitoisuutena.

Toisin sanoen korkea kolesteroli on sydäntautiriski vain jos se yhdistyy korkeaan kalsiumiin sekä D-vitamiinin ja magnesiumin puutteeseen. Ennen kolesterolilääkityksen - jolla on pahoja sivuvaikutuksia - aloittamista kannattaisi siis tarkkailla näitä muitakin tekijöitä.

Näin siis siinä tutkimuksessa:
http://content.nejm.org/cgi/content/short/358/13/1336

Voitko vahvistaa tai kumota?