Hae tästä blogista

lauantai 4. lokakuuta 2008

Kiperiä lukijakyssiä

TS lähetti kiperiä kyssiä:

Harrastettaessa liikuntaa lipolyysi kiihtyy ja lipogeneesia inhiboi
insuliinin laskeva taso. Proteiini aiheuttaa insuliinin eritystä siinä
kuin hiilihydraatitkin ja insuliini taas inhiboi lipolyysin. Onko 20-30
gramman määrä proteiinia sellainen, että sen vaikutus insuliinin
eritykseen on nolla/tarpeeksi pieni ollakseen inhiboimatta lipolyysia?
Onko laadukkaan proteiinin tarkoitus se, että plasman aminohappotasoja
nostamalla voitaneen estää lihasproteiinin pieninkin purkaminen
energiaksi? Kuinka kauan ennen aerobista suoritusta proteiini pitäisi
nauttia, jotta sen vaikutus sekä rasvapolton tehostamiseen että
lihasmassan purkamisen minimoimiseen olisi maksimaalinen? Vai onko tuon
proteiinin nauttiminen insuliinimäärän erityksen kannalta verrattavissa
liikunnan aikana tapahtuvaan kehon omien hiilihydraattivarastojen
purkamisesta aiheutuvaan lievään verensokeritasojen nousuun (joka
johtanee ilmeisesti insuliinin eritykseen...)?


Vaikea sanoa vaikuttaako pieni proteiinimäärä merkittävästi lipolyysiin kuormituksen aikana, sillä asiaa ei käsittääkseni tutkittu. Osa aminohapoista kyllä stimuloi varsin voimakkaasti insuliinin eritystä (Manninen 2006), joten varmasti vaikuttaa ainakin jonkin verran lipolyysiin. Toisaalta aminohapot stimuloivat myös glukagonin eritystä. Proteiinin nauttimisen tarkoitus on nimenomaan estää lihasproteiinien hajoamista. Myös proteiinisynteesi stimuloituu, kun aminohappojen sisäänotto liikkuviin luustolihaksiin tehostuu. Insuliin eritys pääsääntöisesti vähenee kuormituksen aikana. Erityksen väheneminen johtuu lähinnä kuormituksen aikaansaamasta katelikoliamiinivasteesta (adrenaliini, noradrenaliini). Tämä on tarkoituksen mukaista, sillä alhaisempi insuliinitaso mahdollistaa rasvavarastojen tehokkaamman mobilisaation (lipolyysi).

Liikuntaa harrastettaessa keho käyttää energiaa eri tavalla ja eri
lähteistä. Kun liikunnan aikana käytetään energiaksi rasvaa, EPOC polttaa
energiaksi hiilihydraatteja. Kun liikunnan aikana käytetään energiaksi
hiilihydraatteja, EPOC polttaa energiaksi rasvaa. Mistä keho ottaa EPOC
-energian vaihtoehdossa yksi, jos noudatetaan 1) vhh-dieettiä, 2)
ketodieettiä tai 3) normaalia hiilihydraattipitoista dieettiä? Jos kehon
energia-aineenvaihduntaa stimuloidaan jatkuvasti samasta näkökulmasta,
voiko kehon energia-aineenvaihdunta hidastua? Jos liikunta kuluttaa rasvaa
ja sen jälkeen kehoa ruokitaan hiilihydraateilla, polttaako keho tätä
nautittua hiilihydraattia? Vastauksen ollessa "kyllä", edesauttaako tämä
kykyä syödä enemmän hiilihydraattia päivän aikana?


Näitäkään asioita ei ole suoraan tutkittu, joten vastaus menee fysiologis-biokemiallisten perusfaktojen soveltamisen puolelle. Sen voin ainakin todeta, että ketodieetillä käytetään pääasiassa rasvoja energiaksi kaikissa tilanteissa. VHH-dieetti tarkoittanee tässä yhteydessä n. 100-150 g hiilihydraatteja sisältävää dieettiä. Jos näin, energiasubstraattien hyödyntämisessä ei ole suurta eroa verrattuna esimerkiksi 250 g hiilihydraatteja sisältävään dieettiin. Energiasubstraattien hyödytämiseen voidaan selvästi vaikuttaa vain tiputtamalla rajusti insuliinitasoja ja tämä on onnistuu vain vähentämällä reilusti hiilihydraatteja.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla olis kysymys suorituksen aikaiseen proteiiniaineenvaihdunta liittyen. Tai oikeastaan kysymys olisi juuri suorituksen aikainen proteiiniaineenvaihdunta. Jos kerta proteiininsaannista suorituksen aikana näyttäisi monien tutkimusten mukaan olevan hyötyä, niin mihin fysiologisiin tekijöihin tämä perustaa? Onko olemassa jokin hyvä tutkimus missä asiaa olisi käsitelty?