Joka toinen suomalainen saa liian vähän D-vitamiinia. Puutetta on varsinkin loka–huhtikuussa, jolloin auringonpaiste ei riitä synnyttämään vitamiinia ihossa. "D-vitamiini on ehkä tärkein yksittäinen terveystekijä, johon voimme vaikuttaa", kirjoitti Helsingin yliopiston professori Ilari Paakkari Duodecimissa keväällä. Lisää tarvitsevat kaikenikäiset. Yliannostusta ei kuitenkaan suositella, koska se voi lisätä esimerkiksi syöpävaaraa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta nosti keväällä D-vitamiinin saantisuositusta iäkkäille. Samalla kaksinkertaistettiin maitotuotteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin (paitsi voihin) lisättävän D-vitamiinin määrä. Valio toteutti suosituksen jo, ja Arla Ingmankin syksyn kuluessa. Päivittäinen tarve täyttyy ruuasta, kunhan juo puoli litraa vitaminoitua maitoa tai piimää päivässä, nauttii levitteensä vitaminoituina, sekä syö kalaa kahdesti viikossa.
Iäkkäille suositellaan vitamiinilisää.
"Juuri puhuttiin, että pitää olla hyvä ravitsemus, liikuntaa, D-vitamiinia ja karpalomehua", kertoo helsinkiläisen Roihuvuoren vanhustenkeskuksen johtaja Maritta Haavisto. Iäkkäät tarvitsevat D-vitamiinia suojaamaan luunmurtumilta, luukadolta sekä kaatumisilta. Vitamiinin puute on yhdistetty moneen muuhunkin tautiin: aivohalvaus, aikuistyypin diabetes, keuhkosyöpä. Sen tiedetään myös teroittavan immuunipuolustusta ja suojaavan siten tulehduksilta. Mini-Suomi-tutkimuksen osallistujista havaittiin, että vähiten D-vitamiinia saaneet sairastuivat useimmin Parkinsonin tautiin.
Suomalaisista tutkitaan parhaillaan D-vitamiinin yhteyttä muistisairauksiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori Paul Knekt. Tuloksia odotetaan ensi vuonna.
Lastenkin vitamiininsaanti alittaa usein suositukset. Pikkulapsille suositeltavia vitamiinitippoja saa päivittäin vain 55 prosenttia, selvisi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
Lisää tarvittaisiin, havaitsi myös Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäri Päivi Kilpinen-Loisa keväällä tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän totesi D-vitamiinivajeen 60 prosentilla liikuntavammaisista lapsista. Hoitokodeissa asuvien kehitysvammaisten aikuisten tilanne on vielä huonompi: peräti 80 prosenttia saa liian vähän vitamiinia.
Luukato lasten keskuudessa osoittautui yllättävän yleiseksi. Joka kuudennella liikuntavammaisella lapsella oli luukato, ja luuntiheyden alenema joka viidennellä. Vaarassa ovat myös pitkäaikaisen sairauden kanssa elävät lapset, joilla on reuma tai jotka tarvitsevat kortisonia.
Kilpinen-Loisa suosittelee vitamiinilisää, mutta erilaista kuin neuvoloissa opastetaan. "Tarvitaan D3-vitamiinia, ei D2-vitamiinia", hän korostaa. Lasten vitamiinilisät ovat harvinaisia. Niitä saa 15 prosenttia alle kuusivuotiaista ja kolme prosenttia 7–11-vuotiaista, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Sanna Ylinen.
Lähde: HS
1 kommentti:
Tämä kohta jäi mietityttämään: "Yliannostusta ei kuitenkaan suositella, koska se voi lisätä esimerkiksi syöpävaaraa."
Mikähän mahtaa olla yliannostuksen määrä. Lienee useampia satoja mikrogrammoja vuorokaudessa?
Lähetä kommentti