Hae tästä blogista

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Ylähengitystieinfektioiden ehkäisyssä ja hoidossa käytettävät ravintolisät - Johdanto






















Johdanto

Liikuntalääketieteellisessä kirjallisuudessa ylähengitystieinfektiolla (engl. upper respiratory track infection; URTI) tarkoitetaan käytännössä aina flunssaa (engl. common cold), joka on viruksen aiheuttama ylempien hengitysteiden (nenäontelo, nielu ja kurkunpää) akuutti tulehdus. Suomalaiset aikuiset sairastavat tämän itsestään paranevan taudin keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa. Flunssan itämisaika on noin 1-3 vuorokautta ja sen kesto on keskimäärin 10 vuorokautta.

Flunssan taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Esim. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tilastojen mukaan vuonna 2007 HUS:n 21 000 työntekijällä oli hengitystieinfektioiden takia 61 000 sairauslomapäivää. Määrä oli lähes viidesosa kaikista sairauspoissaoloista. Lisäksi maassamme tehdään vuosittain lähes 20 000 leikkausta ylähengitystieinfektioista johtuvien välikorva- ja poskiontelotulehdusten vuoksi. Niinpä ei ole ihme, että infektioiden ehkäisyyn on uhrattu paljon tutkimusvoimavaroja.

Antibiooteista ei ole flunssan hoidossa tai ehkäisyssä mitään hyötyä, sillä ne tehoavat vain bakteereihin. Influenssaa ei pidä sekoittaa flunssaan. Influenssarokote ei ole tarjoa minkäänasteista suojaa flunssaa vastaan, sillä influenssan aiheuttaa influenssa A- tai B-virus, kun taas flunssan voi aiheuttaa lukuisat virukset. Ravintolisillä voidaan jonkin verran vaikuttaa oireiden kestoon ja voimakkuuteen. Tietyt ravintolisät voivat myös vähentää ylähengitystieinfektion riskiä kovaa harjoittelevilla urheilijoilla.

Liikunta, immuniteetti ja infektiot

Liikunnan ja ylähengitystieinfektioiden välinen yhteys näyttäisi noudattavan J-kirjaimen muotoista käyrää (Kuva X). J-käyrähypoteesin mukaan fyysisesti passiiviset henkilöt sairastuvat useammin ylähengitysinfektioihin kuin kohtuullisesti liikkuvat, kun taas kovaa harjoittelevilla urheilijoilla on selvästi useammin ylähengitystieinfektiota kuin kohtuullisesti liikkuvilla. Tämä koskee erityisesti pitkäkestoista urheilua (esim. maratonjuoksu). Kovatehoinen ja/tai pitkäkestoinen urheilun aiheuttaa lihassoluissa mikrovaurioita ja paikallisia tulehduksia, joita korjatessaan elimistöllä ei välttämättä aina riitä resursseja infektioiden torjuntaan. Rasittavan liikunnan jälkeen myös syljen immunoglobuliini A:n (IgA) pitoisuus pienenee. IgA:n tärkein toimintapaikka on limakalvon pinnoilla mm. ylähengitysteissä, joissa se ensimmäisenä kohtaa mikrobin. Näin ollen IgA-pitoisuuden lasku saattaa olla yhteydessä lisääntyneeseen ylähengitysinfektioriskiin rasittavan liikunnan jälkeen. Kielteiset vaikutukset immuunijärjestelmään ovat yleensä huipussaan parin tunnin ajan kovatehoisen ja/tai pitkäkestoisen urheilusuorituksen jälkeen jolloin infektion riski on suurimmillaan (”infektioherkkä ikkuna”).

Jos urheilija tuntee olevansa sairastumassa, on syytä levätä päivä tai pari, sillä harjoittelu infektion itämisaikana voi pahentaa puhkeamassa olevaa tautia. Jos urheilijalla on pelkästään nuha, kurkkukipu ja/tai yskä, säännöllistä harjoittelua voidaan yleensä jatkaa turvallisesti muutaman oireettoman päivän jälkeen. Jos taas infektion yhteydessä esiintyy kuumetta, voimakasta väsymystä, lihaskipuja ja/tai suurentuneet imusolmukkeet, on syytä levätä jopa 2-4 viikkoa. Liikuntalääketieteellisen perimätiedon mukaan täydellistä lepoa pitäisi olla yhtä monta päivää, kuin ollut kuumetta, joskin tämän nyrkkisäännön paikkaansapitävyys on vaikea vahvistaa kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa.

Urheilu tai muu fyysinen kuormitus infektiotaudin aikana voi pitkittää taudin paranemista ja altistaa vaarallisillekin tilanteille, kuten rytmihäiriöille. Sitä paitsi sairaana harjoittelu ei aikaansaa normaaleja harjoitusvasteita. Infektion akuutit kielteiset vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn ovat hyvin urheilijoiden tiedossa, mutta toipuminen infektiota edeltäneelle suorituskykytasolle voi kestää yllättävän pitkään. On arvioitu, että kuukausi infektion jälkeen vain n. 40-60 % sairastuneista on toipunut infektiota edeltäneelle tasolle.

Tämä kirjoitus on lyhyt näytepätkä Anssi Mannisen tulevasta kirjasta Urheiluravinteet (WSOYPro). Tekstin osittainenkin lainaaminen ilman tekijän lupaa on kielletty.

Ei kommentteja: