Hae tästä blogista

lauantai 23. lokakuuta 2010

Pari sanaa D-vitamiinista














D-vitamiini on sekä ravinnosta saatava vitamiini että elimistön itsensä tuottama hormoni. Iholla syntetisoituneesta 7-dehydrokolesterolista syntyy ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta D3-vitamiinia eli kolekalsiferolia. D3-vitamiinia saadaan myös ravinnosta, erityisesti kalasta ja kalanmaksaöljystä sekä vitaminoiduista elintarvikkeista. D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia saadaan pieniä määriä kasvikunnia tuotteista, mutta sen biologinen teho on vähäisempi kuin D3-vitamiinilla (kts. ao. kuva).

















Sekä iholla syntetisoitunut että ravinnosta saatu D-vitamiini hydroksyloituvat kahdesti ennen kuin D-vitamiini saavuttaa biologisesti aktiivisimman muotonsa. Hydroksylaatio tarkoittaa hydroksyyliryhmän (-OH) lisäämistä yhdisteeseen. Maksassa tapahtuu ensimmäinen hydroksylaatio, jolloin syntyy määrällisesti tärkein D-vitamiinimetaboliitti 25(OH)D-vitamiini. Verenkierron mukana 25(OH)D-vitamiini kulkeutuu munuaisiin, joissa se hydroksyloituu toisen kerran. Syntyvä 1,25(OH)2D-vitamiini eli kalsitrioli on biologisesti aktiivisin D-vitamiinimetaboliitti. Sen aktiivisuus 25(OH)D-vitamiiniin verrattuna on suurin piirtein 100-kertainen.

D-vitamiinivarastojen paras heijastin on ehdottomasti seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus, josta käytetään laboratoriodokumenteissa lyhennettä S -D-25. Optimaalisesta S -D-25-pitoisuudesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen, mutta sen oli hyvä olla vähintään 50 nmol/l, mieluiten yli 75 nmol/l. Vitamin D Council suosittelee pitoisuudeksi > 125 nmol/l.

S -D-25-pitoisuuden määritys maksaa n. 30-50 euroa. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa sijaitseva Medieco Oy:n laboratorio (tunnetaan myös nimellä Sai-Invest) tarjoaa todella edullisia laboratoriopalveluja yksityisasiakkaille joko lääkärin lähetteellä tai ilman lähetettä. S -D-25:n määritys maksaa vain 28 euroa. Ainoastaan isotooppitutkimuksiin tulevilta Medieco edellyttää lääkärin lähetteen. Sai-Invest laboratorion palvelut ovat kenen tahansa käytettävissä. Laboratorionäytteet analysoi Oulun yliopistollisen sairaalaan laboratorio, joten analyysien luotettavuus on niin hyvä kuin se ylipäätänsä voi olla. 

Normaalitilanteessa 1,25(OH)2D-vitamiinipitoisuutta ei käytetä D-vitamiinivarastojen määrityksessä. Sen määritys tulee kysymykseen lähinnä munuaisten vajaatoiminnan ja synnynnäisten hydroksylaatiohäiriöiden yhteydessä.

Nykykäsityksen mukaan valtaosa suomalaisista kärsii talvisaikaan D-vitamiinin puutoksesta. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia D-vitamiinivalmisteita. Suosittelen D-vitamiinivarastojen laboratorio-määritystä ainakin talvisaikeen. Ja jos S -D-25 -pitoisuus on alhainen, pitää ruveta ottamaan D-vitamiinia purkista vähintään 50 mikrogrammaa päivässä. Paras valinta on D3-vitamiini eli kolekalsiferoli (esim. 
Pharma D3 50 μg). S -D-25 -pitoisuus olisi hyvä käydä testauttamassa uudelleen muutaman viikon kuluttua. 

Biologi Christer Sundqvist on kerännyt bloginsa välityksellä informaatiota D-vitamiinin annos-vastesuhteesta. Sanottakoon heti alkuun, että kyseessä ei ollut kontrolloitu tutkimus, vaan henkilöt itse ilmoittelivat tuloksiaan Christerille. Muun muassa D-vitamiini-valmisteiden laatu ja laboratorioiden käyttämät määritysmenetelmät ovat saattaneet vaihdella, mikä luonnollisesti vaikuttaisi tuloksiin. Anyway, Christerin keräämä aineisto vihjaa, että n. 1,5 mikrogrammaa painokiloa kohden riittäisi yleensä 125 mmol/l -tasolle. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, 80-kiloisen henkilön pitäisi ottaa päivässä n. 120 mikrogrammaa D-vitamiinia, jotta saavutettaisiin Vitamin D Councilin suosittelema seerumipitoisuus.  

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Wautsi! Kiitos tuosta vinkistä analysoida Oulussa D-vitamiini taso ja tosi edullisesti! Taidanpa käydä tutkituttamassa tasoni, asumme vielä sopivasti 'sairaalan kyljessä'.

Neonomide kirjoitti...

Kiitos, hyvä pläjäys näin syksyn päätteeksi. Menee kiertoon.