Muutama sana D-vitamiinista

D-vitamiini on sekä ravinnosta saatava vitamiini että elimistön itsensä tuottama hormoni. Iholla syntetisoituneesta 7-dehydrokolesterolista syntyy ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta D3-vitamiinia eli kolekalsiferolia. D3-vitamiinia saadaan myös ravinnosta, erityisesti kalasta ja kalanmaksaöljystä sekä vitaminoiduista elintarvikkeista. D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia saadaan pieniä määriä kasvikunnia tuotteista, mutta sen biologinen teho on vähäisempi kuin D3-vitamiinilla. Sekä iholla syntetisoitunut että ravinnosta saatu D-vitamiini hydroksyloituvat kahdesti ennen kuin D-vitamiini saavuttaa biologisesti aktiivisimman muotonsa. Hydroksylaatio tarkoittaa hydroksyyliryhmän (-OH) lisäämistä yhdisteeseen.

Maksassa tapahtuu 25-hydroksylaatio, jolloin syntyy määrällisesti tärkein D-vitamiinimetaboliitti 25(OH)D-vitamiini. Verenkierron mukana 25(OH)D-vitamiini kulkeutuu munuaisiin, joissa se hydroksyloituu asemaan 1. Syntyvä 1,25(OH)2D-vitamiini eli kalsitrioli on biologisesti aktiivisin D-vitamiinimetaboliitti. Sen aktiivisuus 25(OH)D-vitamiiniin verrattuna on suurin piirtein 100-kertainen. D-vitamiinivarastojen paras heijastin on ehdottomasti seerumin 25(OH)D-vitamiinipitoisuus, josta käytetään laboratoriodokumenteissa lyhennettä S -D-25. Optimaalisesta S –D-25-pitoisuudesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen, mutta sen oli hyvä olla vähintään 50 nmol/l, mieluiten yli 75 nmol/l. Vitamin D Council suosittelee pitoisuudeksi > 125 nmol/l. S -D-25-pitoisuuden määritys maksaa n. 30-50 euroa. Normaalitilanteessa 1,25(OH)2D-vitamiinipitoisuutta ei käytetä D-vitamiinivarastojen määrityksessä. Sen määritys tulee kysymykseen lähinnä munuaisten vajaatoiminnan ja synnynnäisten hydroksylaatiohäiriöiden yhteydessä.

Nykykäsityksen mukaan valtaosa suomalaisista kärsii talvisaikaan D-vitamiinin puutoksesta. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia D-vitamiinivalmisteita. But you don't have to take my word for it. Käy testauttamassa D-vitamiinivarastot. Saatat yllättyä!

Lueskelin juuri Current Sports Medicine Reports -tiedelehden katsausartikkelia Vitamin D and athletes (2010 Jul-Aug;9(4):220-6). Suomalaiset olivat näemmä tehneet pohja-noteerauksen urheilijoiden S -D-25-pitoisuudessa. Urheilijatyttöjen S -D-25-pitoisuus oli talvella keskimäärin n. 34 nmol/l. Jos pitoisuus on näin alhainen, on viipymättä aloitettava oraalinen D-vitamiinisuplementaatio (n. 100 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä).

Tekstissä puhuttiin asemista 25 ja 1. Nämä numerot viittavat tiettyyn kohtaa steroidirenkaassa (D-vitamiini on steroidihormoni). Steroidi tarkoittaa nelirenkaiseen (A, B, C, D) sykliseen hiiliketjuun perustuvaa yhdistettä. Alla olevassa kuvassa näkyy steroidirengaiden numerointijärjestelmä.

PS. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa käytetään usein vielä vanhaa yksikköä ng/ml, joka saadaan muutettua yksiköksi nmol/l kertomalle se luvulla 2,496.