Tarjosin tänään Diabetesliiton kustantamalle Diabetes ja lääkäri -lehdelle ao. kirjoituksen:
Ovatko Diabetesliiton ravitsemussuositukset "evidence-based" vai "evidence-biased"?
Diabetesliiton kotisivuilla ilmestyi vastikään Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan kirjoitus koskien Antti Heikkilän uutuuskirjaa Diabeteksen hoito ruokavaliolla (1). Kyseisessä kirjassa suositellaan tiukkaa hiilihydraattien rajoitusta diabetespotilaiden hoitotasapainon parantamiseksi. Vaikka lukuisissa tutkimuksissa hiilihydraattien rajoittamisesta on todettu olevan hyötyä diabeetikoille (2), Ilanne-Parikka ei odotetusti ollut kovinkaan mielissään kirjan sisällöstä. Onhan Diabetesliitto suositellut - ilman mitään näyttöä hyödyistä - erittäin runsasta hiilihydraattien saantia jäsenilleen jo vuosikausia, joskin suosituksia on hieman "oikaistu" tänä vuonna. Tehdään nyt heti aluksi selväksi, että erittäin runsashiilihydraattinen ruokavalio hyödyttää vain ja ainostaan Diabetesliiton sponsoreita (lääketehtaita) ja loppupelissä hautaustoimistoja.
Ilanne-Parikka mainitsee vain yhden relevantin tutkimuksen ajatustensa tueksi (3). Tutkimuksessa ei verrattu erilaisia ruokavalioita, vaan potilaita suositeltiin rajoittamaan kaloreita ja liikkumaan enemmän. Vuoden kestoinen ohjeistus sai aikaiseksi pieniä hyötyjä mm. painonhallinnassa ja veren lipidiarvoissa. Ruokavalion energiasta maksimissaan 30 prosenttia tuli rasvoista ja vähintään 15 prosenttia proteiineista. Toisin sanoen ruokavalio sisälsi runsaasti hiilihydraatteja. Lienee syytä laittaa tämän ns. The Look AHEAD -tutkimuksen tulokset jonkinlaiseen perspektiiviin. Tutkimuksen "intensiiviryhmä", jota neuvottiin erilaisissa ryhmä- ja yksilötapaamisissa rajoittamaan kalorien saantia ja lisäämään liikuntaa, tiputti vuoden aikana A1C:tä 7,3 prosentista 6,6 prosenttiin. Kannattaako tulosten vuoksi paukutella henkseleitä? Tuskin. Esimerkiksi Boden ja työtoverit raportoivat kahden viikon hiilihydraattirajoituksen laskevan A1C:tä 7,3 prosentista 6,8 prosenttiin (4). Diabeteskomplikaatiot liittyvät nimenomaan verensokerin huonoon kontrolliin. Kaikki muu on täysin irrelevanttia mielikuvamarkkinointia.
Muutamat Ilanne-Parikan kommentit olivat varsin absurdeja. Väite, jonka mukaan laihdutus laskee diabeetikon verensokeria riippumatta ruokavalion koostumuksesta, on lähinnä huvittava. Toki painonpudotus laskee käytännössä aina verensokeria, mutta laskun suuruuden määrä valtaosin ruokavalion sisältämien imeytyvien hiilihydraattien määrä. Tästä ei ole koskaan ollut mitään epäselvyyttä tiedepiireissä, mutta Diabetesliitto suosittelee rankkaa lääkitystä hiilihydraattirajoituksen sijaan. Rankalla lääkityksellä aikaansaatu lasku A1C:ssä ei kuitenkaan tuo mitään hyötyä potilaille, sillä lääkityksen haittavaikutukset "yliajavat" tehostuneen verensokerikontrollin hyödyt (5).
Jostain kumman syystä Ilanne-Parikka ignoroi kaikki kliiniset tutkimukset, joissa on nimenomaan verrattu erilaisten energiaravintoainejakaumien vaikutuksia diabeetikoiden painoon, sokeriarvoihin, lipidiarvoihin yms. (2). Ehkä syynä oli se, että yksikään näistä tutkimuksista ei antanut mitään tukea runsashiilihydraattiselle dieettille. Eli näyttöönperustuvan terveydenhuollon "kultainen standardi" joutaa romukoppaan, kun se ei "suojele pesää". Mainittaakoon lopuksi, että Diabeteslitto on yksityinen järjestö, joten heidän toimintaansa ei pysty kukaan kontrolloimaan.
Kirjallisuusviitteet
1. http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=4869
2. Accurso A ym. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab (Lond). 2008 Apr 8;5:9.
3. The look AHEAD Research Group. Reduction in weight and cardiovascular disease risk factors in individuals with type 2 diabetes: one-year results of the look AHEAD trial.
Diabetes Care. 2007 Jun;30(6):1374-83.
4. Boden G. ym. Effect of a low-carbohydrate diet on appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. 2005 Mar 15;142(6):403-11.
5. Westman EC, Vernon MC. Has carbohydrate-restriction been forgotten as a treatment for diabetes mellitus? A perspective on the ACCORD study design. Nutr Metab (Lond). 2008 Apr 9;5:10.
1 kommentti:
Hyvä Anssi Manninen
Kiitos vastinekirjeestäsi koskien Diabetesliiton verkkosivuilla olevaa arviotani Antti Heikkilän kirjasta ”Diabeteksen hoito ruokavaliolla”.
Kirjoitukseni ei suinkaan pyri olemaan katsausartikkeli erilaisista diabeteksen tai ylipainon ruokavaliohoidoista tai selvitys ravintoaineiden vaikutuksesta verensokeriin. Sellaisen paikka on ihan muualla. Se etten ole kovin mielissäni kirjasta, johtuu sen sisältämistä vaarallisista yksinkertaistuksista. Keskustelu ruokavaliohoidon - tai mieluummin laajemmin elintapahoidon - asemasta ja riittämättömästä resursoinnista on tervetullutta, mutta yksinomaan vähähiilihydraattisuuden ja ravintolisien nimiin vannova ja insuliinilla pelotteleva yksioikoisuus ei sitä mielestäni kovin paljon vie rakentavasti eteenpäin. .
Minulle on syntynyt Sinun ja Antti Heikkilän kirjoittelusta se käsitys, että te ette ole tutustuneet Diabetesliiton asiantuntijatyöryhmän laatimaan Diabeetikon ruokavaliosuositukseen, tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksiin tai Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan sisältyvään tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan. Diabetesliitolla ei ole mitään muuta etua ajattavanaan kuin diabeetikon etu eli käytännössä työskentely diabeteksen ehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja kokonaisvaltaisen hyvän hoidon ja kuntoutuksen puolesta.
Diabetesliitolla ei ole tarvetta ”oikaista” suosituksia. Hoitosuositukset muuttuvat sen myötä, miten tieto sairauksien mekanismeista ja hoitokeinoista kehittyy ja miten erilaiset hoitotavat osoittautuvat käyttökelpoisiksi tieteelliset kriteerit täyttävissä tutkimuksissa ja käytännössä. Suomessa terveydenhuollossa työtä suuntaavat tutkimusnäyttöihin perustuvat ja Lääkäriseura Duodecimin julkaisemat Käypä hoito -suositukset, mm. aikuisten lihavuuden hoidosta ja diabeteksen hoidosta. Diabetesliiton asiantuntijatyöryhmän laatima yleinen diabeetikon ruokavaliosuositus, täydentää näitä suosituksia. Emme todellakaan suosittele ”erittäin runsashiilihydraattista ruokavaliota” esimerkiksi ylipainoiselle tyypin 2 diabeetikolle, saati muuten kontrolloimatonta tai lihomiseen johtavaa syömistä tai ”rankkaa lääkitystä” elintapahoidon sijasta.
Diabeteksen hoito ja erityisesti ruokavalio-ohjeet ovat perinteisesti olleet rajoittavia ja nimenomaan hiilihydraatteja rajoittavia. Turhista rajoituksista on päästy eroon. Jos jollakin on syntynyt käsitys, että nyt hiilihydraatteja voi syödä rajoituksetta, niin hän on tulkinnut suosituksia väärin. Käytännön diabetestyötä tekevät ja diabetesta sairastavat tietävät, että hyvä hoito rakentuu diabeetikon ja ammattilaisen yhteistyöstä. Yleisten hoitosuositusten ohella hoitoratkaisuihin vaikuttavat molempien kokemusperäinen tieto: miten suunnitellut hoidot (ruokavalio, liikunta, lääkehoidot) vaikuttavat aineenvaihduntaan ja ovat yksilöllisesti toteutettavissa. Ravintoaineiden saantiprosenttien tai grammojen sijaan mietitään riittävän monipuolista ruokailua, ”hyvien” hiilihydraattien riittävää saantia, ruokailun vaikutusta painoon ja verensokeriin sekä muihin valtimotaudin vaaratekijöihin sekä ruokailun ja lääkehoidon (insuliinihoidon) yhteensovittamista. Muusta hoidosta ja kulutuksesta riippuen hiilihydraattien osuus ruokavaliosta voi vaihdella päivittäin huomattavastikin.
Vertauksesi Boden ym. ja Look Ahead -tutkimuksiin oli hieman ontuva samoin viittaaminen ”älynväläyksiin”. Diabetesammattilaiselle on selvää, että hiilihydraattirajoitus aikaansaa ylipainoisella tyypin 2 diabeetikolla verensokerin ja painon laskun lyhyellä tähtäimellä nopeammin kuin maltillisempi energiansaannin rajoittaminen. Kuurimaisen hoitamisen sijaan tavoitteena on kuitenkin pysyvä elintapojen muutos. Look Ahead -tutkimuksen tavoitteena on selvittää elintapamuutosten vaikutusta sydän ja verisuonisairastuvuuteen useamman vuoden tähtäimellä. Nyt julkaistiin ensimmäisen vuoden tulokset, jotka ovat varsin rohkaisevia.
Tyypin 1 diabeetikoille ja heitä hoitaville ammattilaisille on myös selvää, että hiilihydraattien määrä ja insuliinin annokset kulkevat ”käsi kädessä”. Kun syödään vähemmän hiilihydraatteja, pistetään vähemmän ateriainsuliinia - ja vastaavasti kun syödään enemmän hiilihydraatteja, pistetään enemmän ateriainsuliinia. Mistähän mahdoit poimia lauseen ”Insuliinimääriä ei kuitenkaan pidä kenenkään omatoimisesti ruveta titraamaan”? Diabetesliitto nimenomaan kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ohjaamaan diabetesta sairastavia siten, että nämä osaavat muuttaa omatoimisesti insuliiniannoksiaan ruuan hiilihydraattien, liikunnan ja päivärytmin vaihdosten mukaan verensokerimittausten perusteella. Samaa omahoitoa liitto opettaa diabetesta sairastaville itselleen.
Lopuksi todettakoon, että Diabetesliitto on vapaaehtoisten paikallisten ja ammatillisten diabetesyhdistysten keskusjärjestö, jonka toimintalinjat päätetään yhdistysten edustajien toimesta liittokokouksessa ja edelleen vuositasolla liittovaltuustossa.
Terveisin Pirjo Ilanne-Parikka
Lähetä kommentti