Aurinko, D-vitamiini ja sydäntaudit liittyvät toisiinsa. On väärin syyttää kolesterolia ja ruokavaliota sydän- ja verisuonitaudeista, sanoo englantilainen gastroenterologi David Grimes Machesterin yliopistosta. Hän on tutkinut yli 20 vuotta sydän- ja valtimotautien esiintymistä eri väestöissä, ja nyt hän on julkaissut aiheesta 642-sivuisen perusteellisen kirjan ´Vitamin D and Cholesterol´. Sen mukaan sepelvaltimotaudin pääasiallinen syy on auringonvalon ja D-vitamiinin puute, eikä suinkaan kolesteroli ja rasvainen ruoka.
Tohtori Grimes sai kimmokkeen alkaa tutkia auringonvalon, veren D-vitamiinin ja sydäntautien yhteyksiä havaittuaan, että Englantiin muuttaneet aasialaiset sairastuivat sydäntauteihin sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi he asettuivat asumaan. Pohjoiseen muuttaneet aasialaiset sairastuivat useammin kuin Etelä-Englantiin muuttaneet, ruokavaliosta riippumatta. Grimes selvitti kuinka paljon aurinkoisia päiviä eri paikkakunnilla oli ja kuinka paljon asukkaat saivat aurinkoa, ja hän vertasi lukuja sairaustilastoihin. Yhteys oli selvä: Sydänpotilailla on "leveysastetauti" (latitude sickness). Linkki on D-vitamiini, päätteli Grimes. Sen pääasiallinen lähdehän ihmiskunnalle on auringovalo; ruoasta saamme vain hyvin mitättömän pienen määrän päivittäin, 5–7 mikrogrammaa (µg). Tarve voi olla jopa 100 µg, minkä useimmat maahanmuuttajat olivat saaneet helposti päivittäin auringosta lähtömaissaan.
Grimesin sydänpotilaiden seerumin D-vitamiini pitoisuus (S-D-25 eli 25-OHD) on ollut useimmiten alle 40 nmol/l, monien alle 25, kun terveyden kannalta ihanteellinen lukema on 75–250. Silloin immuunijärjestelmä toimii oikein ja suojaa meitä kaikilta pitkäaikaissairauksilta allergioista masennukseen ja syöpään.
Ihossa on luonnostaan skvaleeni-nimistä rasvahappoa, joka muuttuu 7-hydroksikolestroliksi. Auringonvalo muuntaa sitä D3-vitamiinin esiasteeksi eli kalsidioliksi. Mutta auringonvalon puutteessa siitä syntyykin kolesterolia. Ravinnon kolesterolilla ja ravintorasvoilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Puolella sydänkohtauksen saaneista on ihan normaali kolesterolipitoisuus veressään. Osalla potilaista se on koholla, mutta yhteys on näennäinen. Eiväthän palomiehetkään aiheuta tulipaloja, vaikka ovat paikalla silloin kun palaa.
Grimes ei ole enää ole yksin teoriansa kanssa. Yhdysvaltain Sydänliiton vuosikokouksessa julkistettiin äsken yli 27 000 ihmistä (yli 50 ikävuotta) koskeva raportti, jonka mukaan seerumin vähäinen D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) liittyy 45 % suurempaan sydäntaudin riskiin ja 77 % suurempaan sydänkuoleman riskiin kuin korkea S-D-25. Suomen THL julkaisi niinikään suuren tutkimuksen, jossa pieni S-D-25 liittyi sydäntauteihin ja -kuolemiin. Parhaillaan Connecticutin yliopistossa tutkitaan D-vitamiinin yhteyttä verenpainetautiin. Kuopiossa alkaa suuri tutkimus D-vitamiinin merkityksestä sydän- ja verisuonisairauksissa. Tänä vuonna on julkaistu jo yli 2000 tutkimusta D-vitamiinista, ja ne ovat muuttaneet perusteellisesti käsityksiä tämän vitamiinin merkityksestä terveydelle.
Mikrobit – ei kolesteroli – ovat todennäköisesti valtimotautien perimmäisiä aiheuttajia, uskoo Grimes. Olemme kaikki sairastaneet monia virus-, bakteeri- ja sieni-infektioita, joiden aikana immuunijärjestelmämme on aktivoitunut tuhoamaan vihamieliset mikrobit. Osalla ihmisistä immuunijärjestelmään on jäänyt päälle virheellinen vaihde, joka jyllää vuosikausia valtimoiden sisäpinnalla ja muualla elimistössä. Valtimoiden hiljainen inflammaatio aiheuttaa häiriön endoteelissa, ja seinämä alkaa paksuuntua ja jäykistyä. Endoteeli on yksikerroksinen endoteelisolujen muodostama pintakerros (epoteeli), joka verhoaa sydämessä, veri- ja imusuonissa niiden sisäpintaa. Endoteelin vaurioitumista on verratttu auton pakoputken ruostumiseen. Valtimomuutoksen seuraus voi olla sydänkohtaus tai aivoinfarkti. Hänen teoriansa saa tukea uudesta Northern Manhattan Studysta, joka osoitti yhteyden aikaisemmin sairastettujen virus- ja bakteeri-infektioiden ja aivohalvauksen välillä. D-vitamiini ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot suojaavat endoteelia ehkäisemällä, vaimentamalla ja sammuttamalla tulehdusta (inflammaatiota), joka valtimoissa myllertää.
Vakiintuneetkin käsitykset muuttuvat lääketieteessä. Vielä 1980-luvulla uskottiin vuorenvarmasti, että mahahaava johtuu stressistä. Nyt tiedetään, että sen aiheuttaja onkin helikobakteeri.
Jos Grimes on oikeassa, kuten vahvasti näyttää, meidän ei tarvitse (valtimotautien kannalta) muuttaa ruokatottumuksiamme, vaan ottaa reilusti D-vitamiinia ja kalaöljyä ravintolisänä. D-vitamiinin puutetta ei voida korjata ruokatapoja muuttamalla, siihen tarvitaan D-vitamiinilisää. "Me annamme potilaille 25 µg D-vitamiinia päivässä tai pistämme sitä heihin 7500 µg kerran vuodessa, ja he voivat hyvin", tiivistää Grimes Daily Mailin haastattelussa.
Lähteet:
Aftonbladet 1.12.2009
Daily Mail 7.12.2009
Dr David Grimes: VITAMIN D And Cholesterol: The Importance Of The Sun. 642 s, Tennison Publishing, £24.95. ISBN 978-0-9562132-0-4
Lähde: Biovita
A.M.:n kommentti: Grimes julkaisi v. 2006 hypoteesiartikkelin arvovaltaisessa yleislääketieteen lehdessä The Lancet. Hänen väitteensä luonnollisesti aiheuttivat kovaa kuhinaa kolesterolileirissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti