Hae tästä blogista

perjantai 19. elokuuta 2011

D-vitamiini torjuu infektioita

VASTUUVAPAUSLAUSEKE

LUE ALLA OLEVAT KÄYTTÖEHDOT HUOLELLISESTI. JOS PÄÄTÄT LUKEA TÄMÄN BLOGIKIRJOITUKSEN,  SITOUDUT SAMALLA NOUDATTAMAAN NÄITÄ EHTOJA.


Mannisen Nutraceuticals Oy:n (jäljempänä ”Manninen”) valmistamia, valmistuttamia, maahantuomia ja jälleenmyymiä ravintolisiä ei ole tarkoitettu minkään sairauden hoitoon, parantamiseen, ehkäisyyn tai diagnosointiin.

Manninen tarjoaa tällä Web-sivustolla olevan tiedon ainoastaan yleisiä opetus- ja tiedonsaantitarkoituksia varten. Tietoa ei ole tarkoitettu korvaamaan terveydenhoidon ammattilaisilta saatavia neuvoja, hoitoa tai suosituksia. On tärkeää, että noudatat lääkärisi ja muiden terveydenhoidon ammattilaisten sinulle antamia yksilölliseen sairauden- tai terveydenhoitoon liittyviä neuvoja.

Manninen on parhaansa mukaan varmistanut, että sivustolla olevat tiedot ovat virheettömiä ja ajantasaisia. Manninen ei kuitenkaan anna mitään takuita sivustolla olevan tiedon virheettömyydestä, ajantasaisuudesta tai täydellisyydestä. Käyttämällä tätä Web-sivustoa sivustolle annat samalla suostumuksesi siihen, että käytät sillä olevia tietoja omalla vastuullasi.

Manninen ei vastaa millään tavalla niiden verkkosivujen sisällöstä, joihin Mannisen Web-sivustolta on linkkiyhteys tai joilta on linkkiyhteys Mannisen Web-sivustolle. 

 


 

 

 

 

 

D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Todellinen tarve on moninkertainen.

D-vitamiinin ja auringonvalon merkitys infektioiden ehkäisyssä ja hoidossa on ollut tunnettu jo kauan, vuosituhansia. Lääketieteen isä Hippocrates suositteli jo antiikin aikana helioterapiaa (auringonottoa) tuberkuloosin hoitoon. Auringonvalohoito tuli uudelleen muotiin tuberkuloosin hoidossa 1800-luvulla, jolloin Eurooppaankin rakennettiin parantoloita, yleensä vuoristoisille seuduille, joilla aurinkoa sai paljon. Islantilaissyntyinen Niels Ryberg Finsen sai vuonna  1903 Nobelin palkinnon osoitettuaan että UV-valo tehosi ihotuberkuloosiin (lupus vulgaris). Kalanmaksaöljyä, joka sisälsi luonnostaan D-vitamiinia, alettiin määrätä 1700-luvulla reumapotilaille ja vuodesta 1849 alkaen myös tuberkuloosipotilaille.

Nykyaikaiset laboratoriotutkimukset osoittivat vuonna 1980-luvulla, että D-vitamiini (kolekalsiferoli eli 1,25 D-vitamiini) estää tuberkuloosibakteerin kasvua ihmisen syöjäsoluviljelmissä. Näin saatiin ensimmäinen tieteellinen näyttö D-vitamiinin vaikutuksesta tuberkuloosi-infektioon. Pian sen jälkeen osoitettiin kliinisissä kokeissa, että D-vitamiinin puute tai spesifinen D-vitamiinireseptoria (VDR) koodaavassa geenissä heikentävät vastustuskykyä Tb-bakteerille ja monille viruksille.

Adrian M. Martineaun työryhmä tutki Lontoossa D3-vitamiinin jättiannoksen vaikutusta keuhkotuberkuloosia sairastavien, antibiootteja saavien potilaiden sylkiviljelyissä (Lancet 2011;377:242–50). D3-vitamiinia annettiin 2,5 mg (100,000 IU) neljä kertaa 62 potilaalle 14 päivän ajan. Verrokkeina oli 64 potilasta, jotka saivat lumetta. D-vitamiini nosti merkitsevästi seerumin D-vitamiinin pitoisuutta (S-D-25), joka oli 56 päivän kohdalla keskimäärin 101,4 nmol/l, kun verrokkien pitoisuus oli keskimäärin vain 22,8 nmol/l. Hoito nopeutti merkitsevästi sylkinäytteen tb-bakteerien kuolemaa niillä henkilöillä, joilla oli VDR tt TaqI-genotyyppi. Tutkijat päättelivät, että D-vitamiinihoito voi hyödyttää ainakin tätä tuberkuloosipotilaiden alaryhmää, jos sillä on D-vitamiinin puute. Tutijat suosittelivat edeleen tutkimaan potilaiden VDR:n polymorfismia (geenimuunnoksia), jotta saataisiin selville, ketkä hyötyvät parhaiten D-vitamiinihoidosta.

Japanissa osoitettiin äskettäin, että D-vitamiinilisä voi ehkäistä koululaisten influenssaa ja lyhentää sen kestoa. Hoitoryhmän 167 lasta sai D3-vitamiinia 30 mikrogrammaa päivässä joulukuusta maaliskuuhun. Toiset 167 lasta saivat lumetta. D-vitamiinia saaneista influenssaan sairastui 11 % (18/167) ja lumeryhmästä sairastui 19 % (31/167). D-vitamiinin suojavaikutus oli vielä suurempi lapsilla, jotka eivät olleet ottaneet D-vitamiinilisää jo ennen kokeen alkua. Tulokset osoittivat, että D-vitamiinilisä voi ehkäistä influenssaa erityisesti D-vitamiinin puutteesta kärsivillä lapsilla.

Amerikkalaisen Yale-yliopiston tutkijat mittasivat S-D-25:n talven 2009–2010 aikana 198 amerikkalaiselta ja korreloivat tuloksia ylähengitysteiden infektioiden esiintymiseen. Kävi ilmeiseksi, että yli nmol/l D-vitamiinia seerumissa (S-D-25) ehkäisi puolet virustaudeista tutkimusajankohtana. Yli 95 nmol/l:n ryhmässä 83 % tutkituista ei sairastunut kertaakaan infektioon, kun muilla %-osuus oli 55. Suuri S-D-25-lukema liittyi myös nopeampaan toipumiseen flunssasta. Yli 95 nmol/l ryhmässä flunssa kesti keskimäärin vain 2, mutta muilla 9 päivää. Tulokset osoittivat siis, että vastustuskyky flunssia vastaan kasvaa sitä mukaa kun S-D-25 nousee. Kuitenkin 95 nmol/l näyttää olevan raja-arvo, jonka jälkeen vastustuskyky ei enää lisäänny flunssaa kohtaan. Suomessa S-D-25 on keskimäärin vain noin 40 nmol/l (ilman D-vitamiinilisää.) Amerikkalaisraportti vahvistaa suomalaistutkimuksen tuloksia.

Porin prikaatissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että D-vitamiinia saaneissa varusmiehissä oli enemmän koko talven terveenä pysyneitä miehiä (51 %) kuin verrokkiryhmässä (36 %). Terveinä pysyneillä ei ollut lainkaan poissaolopäiviä palveluksesta. ”Tulos antaa ”osviittaa” D-vitamiinilisän hyödyistä hengitystieinfektioiden torjunnassa”, tulkitsee tutkimusta johtanut tohtori Ilkka Laaksi (Tampereen yliopisto).

D-vitamiini voi ehkäistä myös HI-virusta ja hidastaa sen aiheuttaman AIDS:n kulkua. HIV-positiiviset henkilöt kuluttavat tavallista enemmän D-vitamiinia ja tarvitsevat sitä näin ollen tavallista enemmän. D-vitamiini on ehkäissyt erilaisia virusinfektioita myös eläinkokeissa. Niistä on saatu uutta tieto niistä mekanismeista, joilla D-vitamiini toimii infektioissa.

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty pääasiassa kanadalaisen McGill-yliopiston professori John H. Whiten tuoretta katsausartikkelia Vitamin D metabolism and signaling in the immune system. Reviews in Endocrine and Metabolic Disorders 2011 Aug 16, jonka hän ystävällisesti lähetti minulle tänään. Lisäksi lähteinä on ollut muita tällä sivustolla julkaistuja D-vitamiinitutkimuksia.
Lähde: tritolonen.fi

Ei kommentteja: