Neste- ja elektrolyyttitasapaino - Janontunne ei kerro dehydraatiosta riittävän ajoissa?

Yllättävän usein kuulee väitettävän, että janontunne ei kerro dehydraatiosta riittävän ajoissa. Jos jätetään ääritapaukset huomioimatta, tämä olettamus on selvästikin virheellinen. Jo n. 1-2 % nousu plasman osmolaliteetissa saa aikaiseksi janon tunteen. Dehydraation rajana pidetään yleisesti ³ 3 %:n laskua kehon kokonaisnestemäärässä, joka vastaa n. ³ 5 %:n nousua osmolaliteetissa (Valtin 2002). Näin ollen on päivänselvää, että janontunne syntyy hyvissä ajoin. ADH:n erityksen kynnysarvo on jopa alhaisempi kuin janontunteella (n. 284 mosmol/kg vs. n. 293 mosmol/kg). Yhteenvetona voidaan todeta, että ADH:n erityksen ja janon osmoottinen säätely on niin sensitiivistä, nopeaa ja tarkkaa, että nestetasapainon ylläpitämiseen ei yleensä tarvitse kiinnittää mitään huomiota.

Tämä kirjoitus on lyhyt näytepätkä Anssi Mannisen tulevasta kirjasta Urheiluravinteet (WSOYPro). Tekstin osittainenkin lainaaminen ilman tekijän lupaa on kielletty.

PS. Oheisessa kuviossa, joka on napattu tästä artikkelista, ADH:ta kutsutaan vasopressiiniksi. Nämä ovat synonyymejä.

PSS. Itse asiassa ihmiselle on evoluution aikana kehittynyt kaksi erillistä järjestelmää janontunteen säätelyyn, mutta nämä jutut alkavat jo menemään Urheiluravinteet -kirjan aihealueen ulkopuolelle. Alla asia on kuitenkin selitetty lyhyesti.

Toinen niistä on siis edellä käsitelty osmoreseptorijärjestelmä hypotalamuksessa: hypotalamuksen veren osmolaliteetin nousu stimuloi janokeskusta, mikä johtaa janontunteeseen. Kuten edellä mainittiin, janokeskuksen aktivoi jo n. 1-2 %:n nousu plasman osmolaliteetissa. Toisella järjestelmässä ei ole mitään tekemistä plasman osmolaliteetin kanssa. Suurten laskimoiden ja sydäneteisten tilavuusreseptorit tiedottavat elimistön kokonaisnestemäärän muutoksista. Nestetilavuuden vähentyminen lisää reniini -nimisen entsyymin eritystä munuaisista. Veressä reniini pilkkoo maksan tuottamasta angiotensinogeeni -nimisestä proteiinista kymmenen aminohapon pituisen peptidin (angiotensiini I), josta ACE-entsyymin vaikutuksesta pilkkoutuu edelleen kahdeksan aminohapon pituinen angiotensiini II. Angiotensiini II aiheuttaa nestetilavuuden vähentyessä janontunteen stimuloimalla erästä valiaivojen reseptorialuetta, vaikka plasman osmolaliteetti ei olisi vielä edes ehtinyt nousta. Huomattavan verenvuoden yhteydessä ilmenevä janontunne johtuu nimenomaan angiotensiini II:n vaikutuksesta.