Tohtori Sundqvistilla on asiaa - Osa V

ZMA, Tribulus, etc.

Christer Sundqvist, FT


ZMA ei toimi

Olet saattanut törmätä kirjainyhdistelmään ZMA paikallisessa luontaistuotekau­passa. Ideana tässä tuotteessa on yhdistää sinkin ja magnesiumin mahdollisesti testosteronia kohottavat ominai­suudet ja näin vaikuttaa lihasmassan lisäykseen ja palautu­misen nopeutumiseen. Tutkijat Brilla ja Conte saavuttivatkin ZMA:lla lupaavia tuloksia jalkapalloi­lijoilla, mutta näitä hyviä tuloksia ei ole saatu varmennettua hyvin kontrolloiduissa jatko­tutkimuksissa Koehenkilöiden sinkki- ja magnesiumtasot olivat lähellä puutosrajoja, joten tämä selittänee positiiviset tulokset Brillan ja Conten tutkimuksessa.


Tribulus terrestris taitaa olla huuhaata

Tribulus (okarennokki) on kasvi, joka kasvaa Afrikassa ja joissakin Euroo­pan maissa (esim. Turkissa). Se on eksynyt luontais­tuotteita kauppaavien hyllyille sen takia, että tästä kasvista puristetulla pillerillä voidaan mahdolli­sesti kohottaa kehon omia testosteronitasoja vaikuttamalla aivolisäkkeen LH-tuotantoon. Länsimaissa rohdos tuli tunnetuksi 1980-lu­vulla, kun bulgarialaiset olympiaurheilijat käyttivät rohdosta toivoen sen lisäävän fyysistä suorituskykyä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet tämän olettamuksen virheelliseksi. Kannat­taa jättää ostamatta.


Aminohapot ja hiilihydraatit samaan valmis­teeseen

Lihasten ihanteellinen kasvu voimaharjoittelun yhteydessä tarvitsee avukseen suotuisan hormonaalisen tilan. Proteiinisynteesiä (anaboliaa) vilkastuttavat mm. insuliini, kasvuhormoni ja testo­steroni. Kortisolilla on sen sijaan hajottava eli katabolinen vaikutus. Voimaharjoituksella on absoluuttisessa ja suhteel­lisessa mielessä proteiinisynteesiä lisäävä vaikutus. Mutta voimaharjoitus ilman ravintoaineita aiheuttaa negatiivisen proteiinitasapainon, koska katabo­lia on suurempaa kuin synteesi. Proteiinien nautti­minen yksin tai yhdessä hiilihydraattien kanssa voimahar­joituksen yhteydessä luo suotuisamman hormo­naalisen tilan kuin pelkkä harjoitusvaste

Insuliini on anabolinen hormoni, joka mm. lisää aminohap­pojen sisäänottoa ja proteiinisynteesiä sekä vähentää prote­iinien kataboliaa suotuisissa olosuhteissa. Insuliinitasot nousevat levossa, kun nautitaan hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Insuliinin anto levossa olevalle voimailijalle aiheuttaa aminohappojen määrän vähenemisen veressä. Jos aminohappoja ei ole saatavilla, niin proteiinisynteesi ei li­säänny. Jos aminohappoja on saatavilla, proteiinisynteesi lisääntyy korkeiden insuliinitasojen aikana On siis selvää, että insuliini lisää proteiinisynteesiä, kun aminohap­poja on riittävästi saatavilla. Insuliini yksin ei kuitenkaan pysty lisää­mään proteiinisynteesiä, joten aminohapot ovat välttämätömiä. Insuliini kykenee yksinkin vähentämään proteiinien kataboliaa. Proteiinien vaikutus insuliinin eritykseen voimaharjoituksen yhteydessä on yleisesti ottaen vähäistä, joskin tietyillä ami­nohapoilla ja proteiinihydrolysaateilla on positiivinen vaikutus.

Hiilihydraattien vaikutus insuliinin eritykseen tunnetaan hyvin. Tiedetään, että hiilihydraattien nauttiminen voimaharjoituk­sen jälkeen johtaa merkitsevästi korkeampiin insuliinitasoi­hin verrattuna plaseboryhmään. Insuliinitasojen nousu aihe­uttaa parantuneen anabolisen tilan, jolloin lihaskasvu on suurempaa [Edellyttäen tietysti, että aminohappoja on saatavilla. Kust. huom.]. Hiilihydraattien nauttiminen (1g/kg) heti voi­maharjoituksen jälkeen sekä tunti harjoituksen jälkeen joh­taa insuliinitasojen ja verensokerintasojen nousuun. Hiili­hydraattien nauttiminen aiheuttaa myös vähentyneen prote­iinien hajoamisen lihassäikeissä (myofibrilleissä), vähenty­neen virtsan urean määrän sekä lisääntyneen fraktionaalisen proteiinisynteesin. Nämä tekijät yhdessä aikaan saavat positiivisemman proteiinitasapainon. Koska aminohapoilla ja hiilihydraateille on eriäviä, mutta proteiinisynteesin kannalta samansuuntaisia vaikutuksia on hyvä yhdistää aminohapot ja hiilihydraatit samaan valmis­teeseen.


Kromipikolinaatti ja laihdutus

Kromi on välttämätön hivenaine ihmiselle, siitä ei ole kiistaa. Kromia saa mm. pähkinöistä, palkokasveista ja joistain hedelmistä ja vihanneksista. On esitetty, että monilla ihmisillä kromin saanti on suosituksia alhaisempaa. Saattaa olla, että liikunta lisää kromin menetystä ja siten kromin tarvetta. Toisaalta kromin imeytyminen tai säilyminen eli­mistössä voi parantua liikunnan harrastajalla. Kromi on suosittu ravintolisä. Kromivalmisteita on markkinoilla kolmessa muodossa, joista kromipikolinaatin (engl. chro­mium picolinate) väitetään ole­van biologisesti aktiivisin. Kromipikolinaatti on ollut vilk­kaana tutkimuskohteena sen jälkeen kun sen kerrottiin vä­hentävän rasvakudosta. Tuoreemmat tutki­mukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kromilisällä on vähän tai olleenkaan vaikutusta rasvakudokseen. On lisäksi näyttöä siitä, että 12 viikon kromisupplementaatio (200 μg/päivä) ei lisää voimaharjoittelijoilla voimaa enempää kuin lumevalmiste (plasebo).