Kreatiinietyyliesteri

Tulsan yliopiston tutkijat ovat selvittäneet kreatiinietyyliesterin (CEE) non-entsymaattista hajoamista. Tulokset vihjaavat, että CEE:n puoliintumisaika veressä on vain minuutin luokkaa. Jos tämä arvio osuu oikeaan, niin CEE ei ehdi edes tavoittaa lihassoluja esteröityneessä muodossa. Kirjoituksen lopusta löydät tutkimuksen tiivistelmän.

Tulokset ovat yhdensuuntaisia helmikuun puolivälissä Journal of the International Society of Sports -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen kanssa. Koehenkilöille annettiin sokkoutettuna joko kreatiinimonohydraattia (CM) tai CEE:tä; ensimmäiset viisi päivää annos oli n. 20 grammaa ja sen jälkeen n. 5 grammaa 42 päivän ajan. Selvästi kallimpi CEE ei tämän tutkimuksen mukaan tarjoa mitään etuja perinteiseen CM:ään verrattuna. Itse asiassa CEE nosti enemmän veren kreatiniinipitoisuutta (kreatiniini on kreatiinin hajoamistuote) kuin CM, joten CEE näyttäisi kestävän huonommin maha-suolikanavassa tapahtuvaa metaboliaa. Lisäksi CEE lisäsi solun ulkoisen nesteen määrää enemmän kuin kreatiinimonohydraatti. Solun ulkoisen nesteen lisääntyminen tarkoittaa suomeksi nestepöhöä. Toisin kuin solun sisäisen nestemäärän lisääntyminen, se EI ole positiivinen asia.


Katseres NS, Reading DW, Shayya L, Dicesare JC, Purser GH

Non-Enzymatic Hydrolysis of Creatine Ethyl Ester.

Biochem Biophys Res Commun 2009 Jun 11.

The rate of the non-enzymatic hydrolysis of creatine ethyl ester (CEE) was studied at 37 degrees C over the pH range of 1.6 to 7.0 using (1)H-NMR. The ester can be present in solution in three forms: the unprotonated form (CEE), the monoprotonated form (HCEE(+)), and the diprotonated form (H(2)CEE(2+)). The values of pKa1 and pKa2 of H(2)CEE(2+) were found to be 2.30 and 5.25, respectively. The rate law is found to be where the rate constants k(++), k(+) and k(o) are (3.9 +/- 0.2)x10(6) L.mol(-1.)s(-1), (3.3 +/- 0.5)x10(4) L.mol(-1.)s(-1), and (4.9 +/- 0.3)x10(4) L.mol(-1.)s(-1), respectively. Calculations performed at the density functional theory level support the hypothesis that the similarity in the values of k(+) and k(o) results from intramolecular hydrogen bonding that plays a crucial role. This study indicates that the half-life of CEE in blood is on the order of one minute, suggesting that CEE may hydrolyze too quickly to reach muscle cells in its ester form.