D-vitamiinin merkityksen aliarvionti on länsimaisen lääketieteen suurin virhearvio
Vastuuvapauslauseke: Manninen Nutraceuticals Oy tarjoaa tällä blogi-sivustolla olevan tiedon ainoastaan yleisiä opetus- ja tiedonsaantitarkoituksia varten. Ravintolisiä ei ole tarkoitettu minkään sairauden hoitoon, parantamiseen, ehkäisyyn ja/tai diagnosointiin.
4 kommenttia:
D-vitamiiniliosän hyödyllisyyden olen havainnut kyllä käytännössä. Ei flunnssaa kohta kolmeen vuoteen ja muutenkin olo aina hyvä vaikka työkaverit köhii aina kun flunssa kausi iskee.
Miten muuten Anssi D-vitamiini lisä lapselle n. 10 v. koululaiselle. Voisiko antaa ja minkälaisia määriä.
Loppuskohan mukerolta flunssat.
Tuo JimmyWhon teksti alunperin herätti minutkin kiinnostumaan D-vitamiinista.
Hieman vanhentunut, mutta hyvä johdanto vitamiiniin, joka näyttää vaikuttavan ihmisen fysiologiaan lukemattomilla tavoilla.
Pelkästään viime kuussa PubMedCentraliin ilmestyi yli 300 D-vitamiinitutkimusta. Kyse on ravitsemustieteen kuumimmasta jutusta K2-vitamiinin ohella ja molempia kannattaa seurata tiiviisti.
http://www.youtube.com/watch?v=emjCzaHtSrg
hyvä video, jossa vastaus myös anonyymin kysymykseen. lapsen D-vitamiinitaso tulisi olla yhtä korkea kuin aikuisellakin. pieni koko kuitenkin pienentää annosta. tarkan annoksen saa vain käymällä verikokeessa, koska henkilökohtainen vaihtelu on suurta. ottamalla aurinkoa tai UVB-hoitoa ei voi saada ylinannostusta D-vitamiinia.
Kiitos videolinkistä. Sen verran paljon on tullut viime aikoina luettua/katsottua D-vitamiinipropagandaa, että pitänee mennä myymälän puolelle näpistämään joku D-paketti :-)
Lähetä kommentti