Antti Aron levittämä antivitamiinipropaganda

"The Journal of the American Medical Association [JAMA] today is advising all adults to take at least one multivitamin pill each day."-- JAMA 31.8. 2002

KTL:n entinen tutkimusprofessori, antivitamiinikiihkoilija Antti Aro ja tunnettu vitamiinilisien puolestapuhuja Matti Tolonen ovat käyneet vuosikaudet sanasotaa vitamiinilisien tarpeellisuudesta. Ylilyöntejä on taatusti tapahtunut molempien taholta, mutta ainoastaan Aro nautti vitamiinisodan aikana veronmaksajien kustantamaa palkkaa. Näin ollen hänen velvollisuutena oli tarjota kansalaisille parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa informaatiota - nothing more, nothing less.

Olen viime päivinä työstänyt tulevan kirjani (Urheiluravinteet, WSOYpro 2010) ylähengitystieinfektioihin pureutuvaa lukua ja viikonlopun aikana tuli taas luettua kymmeniä tieteellisiä artikkeleita aiheen tiimoilta. Yksi aktiivisimmista tutkijoista tällä saralla on ollut lääkäri-biokemisti Harri Hemilä Helsingin yliopiston kansanterveys-tieteen laitokselta. Hemilä väitteli lääketieteen tohtoriksi juuri tästä aiheesta vuonna 2006. Pidä vuosiluku mielessä. Aro on väitöksestä taatusti tietoinen, olihan Hemilän yhtenä ohjaaja KTL:n Jarmo Virtamo ja väitöskirjan yhtenä tarkastajana samaisen talon Hannu Alho. Vastaväittäjä Arto Palmu Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitokselta kommentoi tilaisuudessa, että aiheeseen liittyvää tutkimustyötä on syytä jatkaa, koska C-vitamiinilla saattaa olla kansanterveydellistä vaikutusta infektiotautien torjunnassa ja oireiden lievittämisessä. Tämä oli varsin optimistinen kommentti, kun otetaan huomioon, että estovaikutus on tutkimuksissa realisoitunut lähinnä urheilijoilla ja sotilailla (hoitovaikutus sen sijaan realisoituu myös "taviksilla").

Tarina jatkuu. Hemilä arvosteli vuonna 1987 tänä päivänäkin voimassa olevaa C-vitamiinin saantisuositusta Duodecim -lehdessä. Hänen mukaansa ravitsemussuositusten tavoitteena on ainoastaan puutostautien estäminen. Huomaa, että Aro oli voimakkaasti mukana suositusten väsäämisessä, ja hän ei suvainnut tällaistä arvostelua laisinkaan, vaan hän yritti leimata arvostelijat puoskareiksi. Vuonna 1990 Hemilä julkaisi Duodecim -lehdessä artikkelin, jossa mm. mainitaan, että ”Biokemian näkökulmasta C-vitamiinin vaikutus vilustumiseen [sic, po. ylähengitystieinfektioon] ei ole yllättävää”. Hemilä selittää artikkelissa lyhykäisesti C-vitamiinin merkitystä valkosolujen toiminnan kannalta. Aro taatusti lukee Duodecim -lehteä, sillä olihan hän myös lehden toimituskunnassa. Ja nykyisin aiheesta tiedetään paljon enemmän (kts esim. Wintergerst ym. 2006).

Mutta mitä sanoo Aro C-vitamiinin ja ylähengitystieinfektioiden välisistä yhteyksistä artikkelissaan, joka on päivätty 4.2. 2008? Well, alla muutama lainaus:

”On myös epäilty virustulehduksen lisäävän C-vitamiinin tarvetta, mutta ei ole näyttöä siitä, että tähän pitäisi reagoida syömällä lisää C-vitamiinia. Terveellä ihmisellähän on elimistössään jo valmiiksi varastossa C-vitamiinia.. [vrt. tähän] Sen sijaan on mahdollista, että suuret C-vitamiiniannokset voivat lyhentää flunssan oireiden kestoa noin puolella päivällä [Tämäkin on pitänyt laittaa alakanttiin; kts. tämä]. Tämä voisi johtua siitä, että joissakin tutkimuksissa C-vitamiinin on todettu lievittäneen flunssaan tai muunlaiseen ärsytykseen liittyviä hengitystieoireita.. Flunssa on virustauti eikä C-vitamiinilla ole mitään todettuja vaikutuksia viruksiin. Tätä kautta ei hyödyllinen vaikutus siis voi välittyä.”

Tarjosiko Aro kansalaisille parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa informaatiota? Postaa mielipiteesi kommentti-osioon!