Kahvinjuontiin on kautta historian liitetty voimakkaita nautinnon mutta myös syyllisyyden tuntemuksia. Eräs voimakkaimmista urbaanilegendoista on ollut epäilys kahvin nestehukkaa aikaansaavasta vaikutuksesta. Kahviin assosioituu vahvasti mielikuva kofeiinista, mutta kahvissa on satoja aktiivisia yhdisteitä. Kofeiinin osalta kahvissa on mm. voimakkaina puskuriaineina toimivia yhdisteitä, jolloin kahvista saatavan kofeiinin vaikutus jää heikommaksi kuin esimerkiksi energiajuomista saatavan puhtaan kofeiinin vaikutukset. KTL:n juomasuositusten (2008) laatijat suosittelevatkin nykyään kahvia osaksi suositeltavia juomia.
Kofeiinilla lyhytkestoinen vaikutus virtsaneritykseen
Klassisessa Robertsonin ym. (1978) tutkimuksessa esitettiin aikanaan kofeiinin lisäävän dehydraatiota. Tutkimuksessa seurattiin 250 mg:n kofeiinin kerta-annoksen vaikutusta 3 tunnin virtsaneritykseen verrattuna kontrolliin. Virtsaneritys lisääntyi kofeiinin nauttimisen jälkeen. Grandjeanin ym. (2000) tutkimuksessa sen sijaan selvitettiin kerta-annoksina annetun kofeiinin (114 mg tai 253 mg) ja veden vaikutusta 24 tunnin virtsaneritykseen. Toisin kun Robertsonin tutkimuksessa, virtsan volyymit olivat samat. Tutkimuksessa kofeiinia sisältävien ja kofeiinittomien juomilla ei ollut merkitsevästi eroavaa vaikutusta nestetasapainoon. Myös Passmoren ym. (1987) tutkimuksessa kofeiinin lyhytaikaista diureettista vaikutusta ei enää havaittu neljä tuntia sen nauttimisesta. Tutkimuksessa 350 mg:n kerta-annos kofeiinia lisäsi virtsaneritystä 3 h:ssa (Kuten Robertsonin datassa) verrattuna kontrolliin, mutta ero oli hävinnyt neljässä tunnissa.
Ei näyttöä pitkäaikaisvaikutuksista
Tutkimukset, joissa virtsankeräämisaika on lyhyt, voivat olla harhaanjohtavia. Kofeiinin diureettinen vaikutus näyttäisi kuitenkin olevan annosvasteinen – suurilla annoksilla diureettinen vaikutus voikin olla merkitsevä. Laajasti näkyvyyttä saaneessa Armstrongin (2002) tutkimuskatsauksessa, Maughanin ja Griffinin (2003) katsauksen ohella, johtopäätöksinä oli, että julkaistut tutkimukset osoittavat kofeiinin aikaansaavan lievää diureesia – samantasoista kuin vesi. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että kofeiini aikaansaisi esimerkiksi suorituskyvyn kannalta merkittäviä neste-elektrolyyttitasapainon muutoksia.
Näyttäisikin siltä, ettei kohtuullinen kofeiinin nauttiminen (n. 300-400 mg) vaikuta kehon hydraatiostatukseen (Ganion ym. 2007).
Lähde: Ravintomedia/Juuso Reinikainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti