Soija on korkealuokkainen proteiinien lähde
Soijalla on tuhansien vuosien historia Aasian ruokaperinteissä. Nykyään soijapohjaiset tuotteet valtaavat myös länsimaalaista ruokakulttuuria ja tuotemarkkinoita. Soija on löytänyt tiensä myös urheiluravitsemusmarkkinoille, sillä soijalla on ns. täydellinen aminohappoprofiili eli se sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Soijaproteiinien nauttiminen onkin osoittautunut urheiluravitsemusasetelmissa kustannustehokkaaksi tavaksi kasvattaa lihasmassaa.
Soijan kasviestrogeenit huolenaiheina
Soijaan on suhtauduttu myös epäilevästi, sillä soijan on epäilty vaikuttavan epäedullisesti urheilijoiden kehon koostumusta muokkaavien sukupuolihormonien tuotantoon. Syyksi on epäilty soijan sisältämiä kasviestrogeeniyhdisteitä kuten isoflavoneja. Ne ovat yhdisteitä, jotka tarttuvat elimistössämme samoihin reseptoreihin kuin estrogeenit eli naissukupuolihormonit. Kasviestrogeenit ovat kasviperäisiä yhdisteitä, jotka muuttuvat elimistössä suolistobakteerien avulla yhdisteiksi, joiden rakenne muistuttaa estrogeenin rakennetta ja joilla on lievä estrogeenin kaltainen vaikutus. Osassa eläintutkimuksia soijasupplementaatio onkin vaikuttanut hedelmällisyyteen ja sukupuolihormonien tuotantoon. Näistä rottatutkimuksista on kuitenkin pitkä matka ihmisravitsemukseen. Mikä olennaista, niissä on syötetty kasviestrogeneejä jopa 10-kertaisina pitoisuuksina verrattuna tyypilliseen saantiin ravinnosta tai supplementeista. Lisäksi kasviestrogeenien negatiivisille vaikutuksille altistumisen on epäilty olevan myös geneettistä.
Uusi meta-analyysi ei tue kasviestrogeeniepäilyksiä
Vielä painossa oleva tuore meta-analyysi tarjoaa huojentuneita sanoja soijaa syöville liikkujille. Meta-analyysiin sisällytettiin viisitoista kontrolloitua ihmistutkimusta ja tarkasteltiin erityisesti soijaproteiinin tai soijan sisältämien isoflavonien vaikutuksia sukupuolihormoneihin. Seerumista mitattavia suureita olivat seerumin testosteroni, vapaa biologisesti aktiivinen testosteroni, sukupuolihormoneja sitova proteiini SHBG ja ns. vapaita androgeenejä kuvaavaan indeksi (FAI). Meta-analyysin tuloksena soijaproteiinin tai isoflavonien saannilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sukupuolihormonipitoisuuksiin, riippumatta tilastollisesta mallista. Tutkimustulosten perusteella säännöllinen mutta kohtuullinen soijaperäisten ainesosien saanti on turvallinen tapa rakentaa terveyttä edistävä ja liikkujan tavoitteita tukeva ruokavalio.
Kasviestrogeenejä muualtakin kuin soijasta
Soijaan liittyvä hysteria on ollut kohtuutonta, sillä soijalla on kotimaisessa ruokavaliossa melko vähäinen rooli kasviestrogeeneille altistumisessa. Soijan käyttö on meillä vähäistä ja lignaanit ovat tärkeimmät kasviestrogeenit kotimaisessa ruokavaliossa. Niitä on paljon kasviksissa, hedelmissä, marjoissa ja täysjyväviljassa. Soijan genisteiinin ja daidzeiinin merkitys on varsin vähäinen, joskin voi soijaa syövällä korostua. Fytoestrogeenien on samaisen hormonaalisten vaikutuksen vuoksi epäilty lisäävän naisilla rintasyövän riskiä, mutta käytännössä näyttö kasviestrogeenien vaikutuksesta syöpäriskeihin on ollut jopa käänteinen tai epäselvä. Tässäkään ravitsemusaiheessa yksidimensionaalinen malli ei ole mielekkäin tapa tarkastella ravinnon hyöty- ja haittariskejä.
Fytoestrogeeninen hormonaaliset vaikutukset ovat vielä melko vähän tutkittuja, mutta tähänastiset ihmistutkimukset eivät anna esimerkiksi urheilijoille mitään syytä säästää soijaproteiinien nauttimisessa. Epäilykset ovatkin nousseet lähinnä epärealistisista eläintutkimuksista. Hera on osoittautunut erinomaiseksi kehon koostumuksen muokkaajaksi, mutta etenkin vegaaniruokavalioissa soija puolustaa paikkaansa.
Lähde: Ravintomedia/Juuso Reinikainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti