Suomalainen arvostettu D-vitamiinitutkija Christel Lamberg-Allardt rohkeni sanoa vihdoin ääneen sen, minkä D-vitamiinitutkimusta seuranneet ovat tienneet jo pitkään: D-vitamiinia kannattaa syödä yli nykyisten suositusten. Tämä kannattaa ottaa vakavasti kaikkien omasta ja läheisten terveydestään kiinnostuneiden. Koska ravitsemuspoliittinen päätöksenteko on hidasta, on syytä kuunnella tutkijaa: “Hyvä nyrkkisääntö on Lamberg-Allardtin mukaan 20 mikrogrammaa päivässä aikuisille ja 10 mikrogrammaa pikkulapsille” (Yle 24.11.2009). Nykyinen suositus on aikuisilla 10 mikrogrammaa, jonka alle jää suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti.
D-vitamiinin vallankumous on tapahtunut tieteessä nopeasti 2000-luvulla. D-vitamiinia tarvitaan ympäri elimistöä ja alhaisilla D-vitamiinitasoilla on ollut tutkimuksissa yhteys laajaan joukkoon kroonisia tauteja (ennen kaikkea syövät, sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 1 diabetes, MS-tauti ja infektiot).
Koska näin suuria määriä D-vitamiinia on lähes mahdotonta saada ruoasta, on ravintoainelisien käyttö suositeltavaa. Usein D-vitamiinilisänä käytetään kalaöljyä, mutta suurempina annoksina voi hyödyntää myös pelkkää D-vitamiinia sisältävää ravintoainelisää. Näin vältytään liialliselta A-vitamiinin saannilta. [A.M.:n huom. Kalaöljyssä ei ole A-vitamiinia.]
Tieteellinen näyttö monien ravintoainelisien hyödyistä on kyseenalaista, mutta suurempien D-vitamiinisuositusten takana on poikkeuksellisen laaja tieteellinen konsensus. Lamberg-Allardtin antamat hieman suuremmat suositukset edustavat tällä hetkellä tieteessä jopa varsin konservatiivista laitaa. Asiantuntijapiireissä suurin suositeltava saanti on edelleen 50 mikrogrammaa, tosin tämänkin määrän tieteellisiä perusteita on laajalti epäilty.
Hyviä D-vitamiinin lähteitä ruoasta ovat edelleen rasvaiset kalat sekä D-vitaminoidut levitteet ja maitotuotteet.
Lähde: Ravitsemusuutiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti