Törmäsin juuri vuonna 2006 julkaistuun tutkimukseen, jossa selvettiin sinkkilisän vaikutuksia kokeneiden painijoiden testosteronitasoihin. Sinkkiä otettiin neljän viikon ajan erittäin suuria määriä eli 3 mg painokiloa kohden vuoro-kaudessa. Näin ollen 80-kiloinen jamppa sai 240 mg (!) sinkkiä päivässä. Vapaan, biologisesti aktiivisen testosteronin määrä veressä oli hulppeat 40 prosenttia korkeammalla sinkkiä käytettässä. Sinkkilisä vaikutti edullisesti myös kilpirauhashormoneihin. Ilman sinkkiä samanlainen kuormitus tiputti painijoiden testosteroni- ja kilpirauhashormonitasoja. Tutkimuksessa ei ollut mukana kahta koehenkilöryhmää, vaan samaisen ryhmän arvoja verrattiin sinkin kera tai ilman.
Näin suurten sinkkimäärien pitkäaikainen käyttö EI ole turvallista. Tällaisia annoksia voidaan käyttää maksimissaan vain muutamia viikkoja äärimmäisen kovien harjoitusjaksojen aikana estämään testosteroni- ja kilpirauhashormonitasojen laskua. "Findings of our study demonstrate that exhaustion exercise led to a significant inhibition of both thyroid hormones and testosterone concentrations, but that 4-week zinc supplementation prevented this inhibition in wrestlers. In conclusion, physiological [sic] doses of zinc administration may benefit performance", päättelivät tutkijat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti