Hae tästä blogista

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Vanhaa ja uutta tietoa rasvaisen ruoan lihottavasta vaikutuksesta















Vanha tieto on seuraava: Rasvainen ruoka todellakin lihottaa! (George A Bray and Barry M Popkin. Dietary fat intake does affect obesity! Am J Clin Nutr 68: 1157–1173, 1998). Mielipiteet menevät ristiin ravintorasvojen vaikutuksesta yhä lisääntyvään lihavuuteen ja miten meidän pitäisi suhtautua rasvoihin ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Me uskomme, että eläinkokeista ja kliinisistä kokeista, hyvin kotrolloiduista koesarjoista ja epidemiologisista sekä ekologisista analyyseistä löytyy vankkaa todistusaineistoa sen puolesta, että ravintorasvat näyttelevät merkittävää roolia lihavuuden kehittymisessä ja hoidossa. Ravintorasvojen karsiminen vähentää energiansaantia ja on näin yksi tehokkaimpia tapoja taistella maailmanlaajuista lihavuusepidemiaa vastaan. Yhteenvetotutkimuksessa on tarkasteltu 28 erilaista kliinistä koesarjaa, joissa pyrittiin energiansaannin vähentämiseen karsimalla ravinnosta pois rasvoja. Tulokset osoittavat, että 10 prosentin vähennys rasvaenergian saannissa tuo laihdutusvaikutuksen 16 grammaa päivää kohti. Päädymme siis pitämään ravintorasvoja merkittävänä lihottajana. Lihavuuden vähentämiseksi, meidän on pakko lisätä energiankulutustamme ja/tai karsia energiansaantiamme. Tähän päästään rajoittamalla ravintorasvojen saantia.

[A.M.:n huom. Jo 1998 Harvardin yliopiston tutkija kyseenalaisti em. olettamukset (Willett 1998). Vähärasvaisen ruokavalion väitetyt edut elävät tiedepiireissä lähinnä poliitisella tuella.]

Yksitoista vuotta myöhemmin sama lehti päätyy seuraavaan tulkintaan:

Uusi tieto on: Emme löydä mitään syytä suositella ravintorasvojen karsimista jos on tarkoitus laihtua. (Forouhi NG, Sharp SJ, Du H, van der A DL, Halkjær J, Schulze MB, Tjønneland A, Overvad K, Jakobsen MU, Boeing H, Buijsse B, Palli D, Masala G, Feskens EJ, Sørensen TI, Wareham NJ. Dietary fat intake and subsequent weight change in adults: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohorts. Am J Clin Nutr, 14.10.2009; ilmestyy myöhemmin painetussa lehdessä)

Cambridgen maineikkaan yliopiston metabolisten sairauksien tutkimusyksikkö, MRC Epidemiology Unit, on ihmetellyt epäjohdonmukaista epidemiologista näyttöä ravintorasvojen vaikutuksesta painonhallintaan. Otimme tarkasteltavaksi onko mitään yhteyttä löydettävissä rasvaisen ruoan ja painonkehityksen välillä. Kävimme läpi 89 432 miehen ja naisen tiedot kuudesta suuresta kohorttiaineistosta (European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition). Tarkastelimme eri Euroopan maissa suoritettuja ruokakyselyitä ja poimimme niistä tietoja rasvan laadusta ja määrästä sekä vertasimme näitä tietoja painonkehitykseen. Satunnaistetulla meta-analyysilla saimme selville eri tutkimusten välittämän tiedon keskimääräisestä painonkehityksestä erilaisilla ravintorasvojen käyttömäärillä. Kun vertailussa suljettiin pois kaikki sekoittavat tekijät, ei löytynyt mitään yhteyttä ravintorasvojen määrän tai laadun ja painonkehityksen välillä. Materiaali oli niin mittava, että mahdolliset erot olisivat tulleet esille, jos niitä olisi. Päädyimme kumoamaan sen väitteen, että vähärasvaiset ruoat estäisivät ihmisiä lihomasta.

Ei sinun tietenkään ole pakko uskoa maineikasta Cambridgen yliopistoa. Voit edelleen seurata maineikkaan lihavuustutkija George Brayn viitoittamaa tietä ja edelleen puolustaa vähärasvaisuutta. Ikävä kyllä kasvava kansalaismielipide ja uusin tutkimusnäyttö puhuisi sen puolesta, että rasvainen ja proteiinipitoinen ruoka pitää paremmin nälkää ja näin meillä on mahdollisuus tarjota lihavuusepidemian riivaamalle Euroopalle pysyvä ratkaisu painonhallintaongelmiin. On vain ajan kysymys milloin Suomessa väistytään Brayn viitoittamalta tieltä ja ryhdytään soveltamaan uusinta tietoa.


Lähde: Christer Sundqvist

3 kommenttia:

Christian Haarala Björnberg kirjoitti...

Eli paluuta tähän energiabalanssimalliin, ts positiivinen energiabalanssi lihottaa, ihan sama mistä makroravinteista se energia tulee. Vaikka ymmärtääkseni mm. Anssilla on tästä jonkin verran eriäviä mielipiteitä (Manninen 2006, Metabolic advantage of low-carbohydrate diets. AJCN).

Sitten mielestäni seuraava mielenkiintoinen kysymys: mitä muita (terveys)vaikutuksia runsasproteiinisella ruokavaliolla on? Luin muutama päivä sitten joistain päivälehdestä artikkelin rottatutkimuksesta, jossa Atkins-tyylistä ravintoa nauttineilla rotilla oli paljon suurempi riski sairastua Alzheimeriin. Eli mahdollisesti hieman vastaava onglema kuin säännöllisen ja maltillisen punaviinin nauttimisella: positiivinen efekti sydän- ja verisuonitauteihin (+ mahd syöpää vastustavia vaikutuksia) ja negatiivisia vaikutuksia maksan hyvinvointiin.

Anssi Manninen kirjoitti...

"Eli paluuta tähän energiabalanssimalliin.."

Pikemminkin päinvastoin. Vähärasvaisen ruokavalion väitetyt hyödyt perustuivat nimenomaan teoreettisen jutusteltuun "grammasa rasvaa 9 kcal". Energiabalanssi pätee yhä mutta asia on paljon monimutkaisempia kuin mitä esim. Bray on yrittänyt kansalle uskotella. Bray ei itseasiassa edes ymmärrä mitään termodymiikasta. Luulee, että ihmisen elimistön on termodynaamisesti suljettu järj. Täyttä kukkua!

Anssi Manninen kirjoitti...

"Luin muutama päivä sitten joistain päivälehdestä artikkelin rottatutkimuksesta, jossa Atkins-tyylistä ravintoa nauttineilla rotilla oli paljon suurempi riski sairastua Alzheimeriin."

Ko. tutkimuksessa rotille syötettiin 60 E% proteiinia.