Nyt löytyi varsin käsittämätön ”uutinen” Antti Heikkilän blogista. Alla oleva kirje on pienen pojan äidiltä, joka on yrittänyt parhaansa mukaan hoitaa diabeetikkopoikansa terveyttä mm. rajoittamalla nopeasti imeytyvien hiilihydraattien syömistä:
”Poikani sairastui diabetekseen 10/08, juuri ennen 8-vuotispäiväänsä. Aika on mennyt nopeasti, ja eka vuosi ainakin ihan sumussa, lääkäreiden ohjeita noudattaen. Pojallani on ollut lääkityksenä 2 x pv:ssä perusinsuliini ja joka aterialla ateriainsuliini pistettynä. Hoito, jota virallisen puolen lääkärit suosittelevat, potkii pahasti omia periaatteitani vastaan. Kaiken lisäksi monipistoshoidolla sokeritasapainon saavuttaminen on ollut täysin mahdotonta. Sokerit ovat heitelleet 1 – 30:n välillä päivittäin. Paljon hiilihydraattea joka aterialla, jotta saadaan pistettyä paljon insuliinia! Siinä ei mielestäni ole mitään mieltä. Lähdinkin kokeilemaan vhh:ta poikani hoitoon, kun ensin olin siitä ottanut paljon selvää ja itse olin vhh:lla ollut jo jonkin aikaa. Sokeriarvot pysyivät paremmin ”normaaleina” ja insuliinin tarve väheni huomattavasti. Vain kerran sokeriarvot ylittivät 10, mutta muuten olivat tasaisia ja siedettävällä tasolla. Koulun otin mukaan niin, että kävin itse koulussa kertomassa asiasta, ja jos koulussa sattuisi olemaan ruokaa mitä poikani ei voinut syödä, pistin oman ruuan kotoa mukaan. Laitoin myös kirjalliset ohjeet päivittäin kouluavustajalle. Tästä kaikesta kauhistuneena kouluavustaja vei asian eteenpäin kouluterveydenhoitajalle, joka edelleen oli yhteydessä poikani hoitavaan lääkäriin, sairaalaan.
He löivät viisaat päänsä yhteen ja päättivät tehdä asiasta lastensuojeluilmoituksen. Olivat kuulemma niin huolissaan pojan terveydestä, kasvusta ja kehityksestä, kun tämä ”dietti” vaarantaisi sen.
Koulussa sabotoivat dieettiä antamalla pojalle kuulemma ”vahingossa” useamman kerran tärkkelyspitoisia ruokia. Lääkärikin kehotti syöttämään tärkkelystä, jotta voitaisiin antaa pistokset. Eli pistoksen antaminen olikin kaikkein tärkein syy ja sitä varten piti syödä hiilihydraattia, oli mielestäni terveen järjen vastaista. Opettajakin tarjosi pojalle karkkia muutamaan otteeseen.
Palaverejä pidettiin lääkäreiden, koulun ja lastensuojelun kanssa niin, että itseltäni loppuivat paukut ja luovutin.
Palasimme takaisin vanhaan, syödään jälleen paljon hiilihydraatteja ja pistetään paljon insuliinia, mutta vain siksi aikaa, kun itse kerään voimia ryhtyä uuteen taisteluun tätä yhteiskuntaa vastaan.
En luovuta, en ikinä, vaikka se maksaisi mitä. Kyseessä on kuitenkin lapseni terveys, jota insuliini ei ainakaan paranna. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, että poikani syö koulussa samaa ruokaa kun muutkin, mutta kotona toteutetaan vhh:ta ja ainakin jää ateriainsuliinit pois muilta aterioilta. Sokeri on hyvä, mutta perusinsuliini ei ole vähentynyt. Odotan kesälomaa, sillä silloin alamme uudelleen kokonaan vhh:lle, kun päästään eroon koulusta.”
Täysin kiistaton fakta on se, että ihmisen elimistö - oli se sitten lapsen tai aikuisen – ei tarvitse mikrogrammaakaan tärkkelystä tai sokeria toimiakseen normaalisti. Toinen täysin kiistaton fakta on se, että diabeteskomplikaatiot aiheutuvat nimenomaan koholla olevasta verensokerista. Ja kolmas fakta on se, että Potilaslain mukaan ”asiakkaan ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja että asiakkaan, myös lapsen, toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon.” Potilaslaissa todetaan myös, että ”asiakas ja työntekijä laativat yhdessä suunnitelman, missä sovitaan, miten palvelu-, hoito tai kuntoutus toteutetaan.”
Kysymys kuuluukin, että kenen suuntaan sitä raippaa pitäisi heilauttaa?
4 kommenttia:
Hei,
Jos vedetään vhh niin tuottaako keho (aivojen) tarvitsemat hiilihydraatit rasvasta vai miten asia menee vai olenko sekoittanut nyt asiat? Eli mitä tarkoittaa tuo sanomasi fakta ettei sokeria/tärkkelystä tarvita? Olen luullut että ainakin aivot tarvitsevat hiilareita (etenkin oppimisen aikana). En nyt kyseenalaista mutta haluaisin tietää ja korjata käsitykset.
Ja itse jutusta. Ei tuollaista saisi tapahtua, eihä tuossa lääkäreiden ja koulun toiminnassa ole järjen hiventäkään!
Vähähiilihydraattisesa dieetissä on aina sellaiset 50-100 g hiilareita per vrk. Nollahiilarisiin dieettiin ei ole mitään syytä pyrkiä. Elimistö voi muokata mm. aminohapoista ja glyserolista glukoosia tarpeensa mukaan.
Lasten kohdalla ei kannata kovin tiukkaa dieettiä lähtä noudattamaan, mutta diabeteslasten kohdalla makeisia ja tärkkelystä on syytä rajoittaa.
Amerikkalainen Institute of Medicine suosittelee, että ihmisen ruokavalioon kuuluisia väh. 130 g hiilareita, mutta tämä suositus ei perustu glukoositarpeeseen. Heidän raportissaa nimittäin mainitaan, että "“The lower limit of dietary carbohydrate compatible with life is apparently zero". Eli ruoasta saatavan hiilihydraatin varsinainen tarve on ihmisillä nolla.
Järkyttävä juttu kaiken kaikkiaan, joka olisi syytä nostaa julkiseen keskusteluun.
Kiitokset myös palstan uudesta ulkonäöstä. On miellyttävämpää lukea tummaa tekstiä vaalealla kuin toisin päin.
Lähetä kommentti