HS:n hylkäämä mielipidekirjoitus (K. Salminen)

KOLESTEROLIKAUHUSTA

Timo Strandberg, Liisa Valsta ja Marjaana Lahti-Koski kommentoivat otsikolla ”Kolesterolikauhuun on monta syytä” (HS 2.7.) Jukka Mannerkorven kirjoitusta (HS 25.6.). Otsikko puhuu puolestaan. Maailman nykymenoon kuuluu kauhun ja terrorin herättäminen omien uskomusten läpiviemiseksi ja tyrkyttämiseksi. On valitettavaa, että eräät ravitsemusvaikuttajat turvautuvat jatkuvasti tähän hyljeksittävään keinoon. Se kertoo asiallisten perusteluiden vähäisyydestä. Näin tässäkin tapauksessa.

Kirjoittajat väittävät, että maitorasvan ja valtimotautien yhteys on tieteellisesti todistettu. Tutkimusnäytöksi he esittävät 1960- luvulla Suomessa tehdyn mielisairaalatutkimuksen. Jokainen tutkimukseen vähänkin perehtynyt tietää, että merkittävä osa tutkimuskohteina ilman omaa vapaata tahtoa käytetyistä mielisairaista vaihtui tutkimuksen kuluessa. On kyseenalaista, tuliko tarjottu ruoka syödyksi näissä onnettomissa ja vaikeissa olosuhteissa vai oliko se pöydällä, lattialla tms. Tutkimuksen todistusvoima on erittäin heikko.

Kovin harva asiantuntija viitsiikään nykypäivänä edes viitata tähän tutkimukseen. Kirjoittajatkin puhuvat häveliäästi vain kahdesta ”sairaalasta”. Siinä olen kirjoittajien kanssa täydellisesti samaa mieltä, että tällaista tutkimusta ei todellakaan enää tehtäisi.

Kirjoituksessa esitellään Pohjois-Karjala –projekti eräänä näyttönä. Projekti kuitenkin käsitteli ravitsemusta laajasti ja paljon muutakin kuin maitorasvaa. Lisäksi on muistettava, että Pohjois-Karjalassa ei sydänkuolleisuudessa tapahtunut sen kummempaa kuin tutkimuksen vertailualueella Kuopion läänissä. Projekti ei ole todiste maitorasvan haitallisuudesta. Jokainen joka näin väittää, panee koko tieteellisen arvovaltansa riskialttiiseen peliin.

Sitten kirjoittajat esittelevät viime vuosisadan puolivälissä synnytetyn liturgian, ns. lipidihypoteesin (rasvaolettamuksen) tyydyttyneiden rasvahappojen, kolesterolin ja sydänkuolleisuuden välisestä yhteydestä. Tämä olettamus ei kuitenkaan kelpaa todisteeksi maitorasvan haitallisuudesta.

Maitorasva on paljon muuta kuin tyydyttyneitä rasvahappoja. Se on seos erilaisia niin tyydyttyneitä parillisen ja parittoman hiililuvun sisältäviä kuin kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kohtuullisesti, kuten kaikki ravinto, käytettynä se on terveellinen ja monipuolisin luontainen rasva moninaisten kemiallisesti hydrattujen ja vaihtoesteröityjen ravintorasvojen keskellä.

Olen omalta osaltani esitellyt kiistattomat, uudenaikaisin menetelmin Ruotsissa ja Norjassa tehdyt tutkimukset, jotka osoittavat, ettei maitorasvalla ole vahingollista yhteyttä valtimotautiin (Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 3/2007 ”Maito suojaa sydäntä”). En ole saanut kielteistä kirjallista tai suullista palautetta. En ole myöskään nähnyt, että Strandberg, Valsta tai Lahti-Koski olisivat kritisoineet alkuperäisjulkaisuja niiden kansainvälisillä, arvovaltaisilla julkaisufoorumeilla.

Nyt pyydänkin, ei, vaan tällä kerralla vaadin, että kirjoittajat esittävät ne luotettavat tutkimukset, jotka osoittaisivat nimenomaisesti ja juuri maitorasvan ja valtimotaudin suoran yhteyden. Välilliset lorut ”kovista” tyydyttyneistä rasvoista ja kolesterolista tulee unohtaa. Uskon, että minun lisäkseni HS:n lukijat ja tutkimuspiirit odottavat mielenkiinnolla tätä aikaansaannosta.

Kari Salminen
Professori
Helsinki

Lue myös:
Lukijakyssä: tyydyttynyt rasva ja sydänsairausriski