Mikan matka penkkipunnerruksen SM-kisoihin

Teksti: Mika Haapalainen

Olen 31-vuotias Oulusta kotoisin oleva ja nykyään kiiminkiläistynyt kuntosalin kuluttaja ja 2 pienen lapsen isä. Perinteinen jojo-laihduttaja ja voimailija. Monet dieetit koettu huonolla menestyksellä ja vihdoin taisi se oma löytyä? Parit Raw-kisat on koettu huonolla menestyksellä, mutta kipinä menestyä jäi kytemään. Tälle retkelle en lähtenyt kokemusta hakemaan, vaan voittamaan penkkipunnerruksen SM-kisat 2011 keväällä! Ehkä se on kuuta taivaalta hakemista, mutta periksi en anna. Debyyttikisaksi Puhtaasti painon pudotus ja samalla voimatason ylläpitäminen voi jopa mahdollistaa tavoitteet, mutta kovasti se työtä vaatii.

Joulukuussa 2009 Lähtöpainoni oli 108kg. Kiitoksia ketogeenisen ruokavalion, tänään aamupaino näytti 83kg. Pari viikkoa tuli tankattua hiilareita, eikä olo ollut hyvä. Samalla paino nousi sen 3 kiloa. Nyt alkaa kolmas rutistus enkä tiedä kuin kauan meinaan ilman turhia hiilareita elellä? Tottahan niitä tulee, mutta lähinnä leipä, riisi, potut, pasta jne. on pannassa. Lisäravinteet tulee haettua kaikki Hajottamotieltä Mannisen putiikista ja huonomahaisille ravinteiden etsijöille voin suositella. Nyt on käytössä BetaPure, GLNPure, CMPure ja uusimpana otin kokeiluun carnitine-pullon. Urasibol olis seuraava hankinta koska Savolainen sitä niin hehkuttaa. Pakko toimia!! Refluksitaudin (vatsanportti ei toimi ja aiheuttaa ruokatorven tulehdusta) omaavana ei mikä tahansa sovikaan ja nyt voin myöntää että toimii ainakin mulla.

Maanantaina 10.5 se dieetti sitten alkoi taas ja ei ole kiva fiilis, kun vanne puristaa päätä ja on aivan vetelä olo. Onneksi kokemuksesta tietää että mulla se kestää noin 3-4 päivää ja sitten jaksaa taas. Seuraava välietappi on kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa ProAm:in raw-kisoissa penkkiä raakana tuupaten -80 kilon sarjassa, joten tiukkana saa olla jotta paino pysyy kurissa kisoihin.

En aio kirjoitella jokaista sarjaa treeneistä ja kommentoida kuinka mave taas tökkii, joten niiden ihailijoille sorit vaan. Lähinnä fiilikset dieetin kulusta ja yleisesti elämisestä työn, perheen ja kuntoilun mahdottomasta yhtälöstä. Jos projekti motivoi yhtäkään urheilijaa kotisohvalta liikkumaan taikka onnistuneesti kokeilemaan samaa dieettiä, olen jo osittain onnistunut. Tavoitteista en silti luovu :)